Blogikirjoitusten sisältö käsittelee silkkaa paskaa

Huomaan päivitysteni sisällön pyörivän silkan paskan ympärillä. Se vain nyt on elämän keskiössä näköjään vahvasti. Ihanan huomaavainen naapurimme on kohta kaks vuotta syöttänyt helvetin roskalintuja. Siis harkakoita, variksia, puluja ja kesän mukanaan tuomia lokkeja. Ne on perustaneet jo pysyvän yhdyskunnan tälle kulmalle.  Eihän ne tietenkään ruokkivan pihalla pasko ja kyylää. Arvatkaa kenen piha on pullollaan linnunpaskaa?  Lasten lelut, juuri pystytetty trampoliini, portaat, kuistit, mattotelineet, pyörät ja tietenkin autot. Kolme viimeisinta ulos kuivamaan vietyä pyykkikasaa on tuotu pulunpaskaroiskeisena uudelleen pesuun. Arvaa voiko tuulettaa mitään mattotelineellä? Joo toki voi jos haluaa kuorruttaa ne pulunpaskaroiskeilla. Mitta on niin totaalisen täysi, että pian alkaa käydä kato tuossa roskalintuyhdyskunnassa. Voin taata, että kyllä keinot vielä löydän millä se yksi toisensa jälkeen katoaa. Vaikka itikkakausi ei ole vielä startannut, sarjamurhaajamutsin saa herätettyä talvihorroksesta ihan silkalla paskallakin. Kysyn vaan, että millainen aivokääpä ruokkiin kaatopaikkalintuja keskellä asutusta ja vielä päiväkodin vieressä? On se helvetti ettei jo kaupunki puutu tällaiseen toimintaan.