sunnuntai 26. lokakuuta 2014

"ihanan ja suurenmoisen äidin blogi"



Oi miten ihana aamu, HYVÄÄ HUOMENTA KAIKKI RAKKAAT IHMISET <3 Aamu alkaa ihanasti juuri keitetyllä kahvilla. Tänään kupissa on kenialaista tummapaahtoa Stockmannin Herkusta, tietysti omin käsin jauhetuista pavuista keitetty. Taidan yllättää rakkaan aviomieheni aamupalalla sänkyy, hän nukkuu vielä - raskaan työn raataja.
 Taidan pyöräyttää uunituoreet sämpylät ja laittaa fetamunakkaan. "Jälkkäriksi" maustamatonta jogurttia johon teen tuoremarjakastikkeen. Suukkosten kera sänkyyn tarjoilen <3, tiedä miten romanttinen aamuhetki meille vielä kehkeytyy...
Ihanaa molemmat  lapset tulee kotiin viikonlopuksi,  vietetään oikein ydinperheaikaa :) Meidän Ilarihan on myymäläpäällikkönä vastuullisessa työssä. Harvoin ehtii kotona käymään. Helmin opiskelut on loppusuoralla, tekee väitöskirjaa teologian tiedekunnassa.
 Fiona ilostuu, kun "sisaret" tuleva kotiin. Se on niin mamman pikku kulta. Voi miten söpö nappisilmä taas pöydän vieressä napottaa, jos vaikka jonkun herkun saisi. No eihän sitä voi vastustaa <3. Kyllä nuo kääpiövillakoirat on niin suloisia pikku otuksia.
Kello rientää, täytyy valmistautua kauppareissulle, pitää hakea viikonlopulle jotain mureaa lihaa kauppahallista. Taitaa sieltä tarttua jotain muutakin hyvää mukaan. Tykkään niin kovin siitä juustopisteesta. Taidan laittaa jälkkäriksi lauantaina juustotarjottimen, voidaan nauttia yhdessä iltaa istuessa perheen kesken.
 Audikin näyttää olevan pesun tarpeessa, pitää muistaa ajaa pesuhallin kautta. Nyt RAKKAAT ihanaa tätä päivää teille kaikille, minäkin lähden nauttimaan omastani - meditaatiotunti odottaa <3
 Voiko sitä enää onnellisempi olla tästä ihanasta elämästä?


Ja TODELLISUUSHAN menee näin: oi vittu mikä hedari ja perse vuotaa taas kun seula. Rätti oli falskannut läpi ja ensimmäinen aamutoimi oli helvetin Japanin lipun vaihtaminen.
 Ukko löytyi vanhan viinan ja huoran hajuisena sohvalta korisemasta. Kumma, että oli sentään kotiin yöksi löytynyt.
Kahvi maistuu ihan paskalle, Siwasta Saludoa. Punaisella lapulla. Ilmat karanneet ja sitä myötä aromi. Aamupalassa syötän tuole huoripukille syaniidin ja ootan josko kuolis pois. Ainoa hyvä puoli, että se osaa liottaa sitä tuppimulkkuaa  jonkun muun revohkassa, ei tarvii ainakaan sille antaa.

Lapset tulee kotiin onhan tuo ikävä jo ollut. Joutuu taas näyttelemään koko viikonlopun, miten minä jaksan? Ilarihan ei käy kuin yöllä kääntymässä sängyssään, koti on parkkipaikka bileiden välissä. Helmi sekosi vuosi sitten niiden uskon asioidensa kanssa ja näyttää nyt lääkityksen kanssa pärjäävän.

Mitä tuo piski taas räksyttää, se ei osaa olla hiljaa minuuttiakaan. Taas neiti hienohelma oli paskonut eteisen matolle. Puuseppää oli tarvinnut myös leikkiä, näyttää hyvältä tuo keittiön oven lista silputtuna tuossa lattialla.
 Paska, paska elämä! Onneksi on kolmelta aika sinne nuppinikkarille, edes joku antaa tekohengitystä tähän surkeuteen.
 Kauppareissukin olisi sitten jaksettava, onneksi tuossa on Sale nurkalla, ei vaadi suuriakaan ponnistuksia. Varmaan tuon Audin kohta ulosottomies hakee pois pihasta seisomasta.  Taas on myöhässä osamaksuerät siitäkin.
 Voiko enää vituttaa enempää tämä elämä? En juuri äkkiä keksi, että miten.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti