sunnuntai 23. helmikuuta 2014

Kesä mielessä

Uskomatonta miten kevein mielin odottelen kevättä ja kesää. Normitila kun toinen on sairaslomalla ja saat kylliksesi kykkiä työpaikalla, syö naista ihan sietämättömästi. Vitutuksen lippu on niin korkealla, ettet kaukoputkellakaan sitä löydä. Nyt ei haittaa kun tiedät että kohta se loppuu. Ostaisko sellaisen aamukamman? Mä niin lomailen kesällä tai ainakin kuvittelen lomailevani. Viimeksi mulla on ollut kesäloma vuonna 2006 johan tuo olis aikakin. Jos sitten loppukesästä olis uuden yrityksen kuviot selvät ja tarttuisi kapustan varteen ja alkais töihin. Mä oikein huomaan jokapäivä kesän lähenevän ja mieli vaan kevenee, kevenee, kevenee, oon kohta kevyt kuin kaasupäästö. (okei se saattaa olla jo lähellä, sohvan ympärillä leijuvasta paskanhajusta päätellen, tai sitten se on vieressä istuva lapatossu joka lennättää leijaa)
Mä niin kuvittelen itseni jo mökin laiturille makaamaan, kun rantasauna lämpiää. Radiossa soi jokin jota en normaalisti kuuntele, kainuunradion lauantai-illan humpat, juomana kylmä siideri. Vatsa täynnä grillissä tehtyjä herkkuja tai nuotiolla halstrattua kalaa. Tuttavalliset sorsat hyörivät laiturin ympärillä ja jossakin kurnii sammakko. Taivaan vuohi määkyy ja käki kukkuu.
__>----ZZ__<<<>>___ tässä kohtaa menee filmi poikki, näen itseni siellä laiturilla valeltuna hyttysmyrkyllä, haisten ihan helvetin pahalle tautisen paarma/itikka/mäkäräisparven keskellä, huitomassa, heilumassa, kiroilemassa, läpsimässä ja levittämässä pälliä. Sähköläppä vaan rätisee ja käryää palaneelle lihalle. Saan sadistista nautintoa joka rätinästä ja kärventyneestä verenimijästä.  Sitten kun olen saanut itselleni sellaisen moskiittomagneetin, olen maailman onnellisin kesälomalainen ja niin tanssin ilkkutanssia moskiittomagneetin ympärillä ja tunnen silkkaa vahingoniloa keräilyaltaassa olevia verenimijöitä kohtaan. Kesäisin huomaan herääväni suurenluokan sarjamurhaajamutsiksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti