Kun 24 ei riitä

Olenko taas onnistunut ylityöllistämään itseni tulevan kevään osalta. En tiedä miten tuo 24 tuntia vuorokaudessa riittää, untakin tarviisi. Mun pitää ajaa alas yks kioski kesäkuun alkuun mennessä. Muistaa katkaista kaikki sopimukset, luvat, suunnitella tilaukset et olis kiska tyhjä, myydä se tyhjäksi. Verkkokauppaa pitäs päivittää, uutta tavaraa on kuvaamatta vaikka kuinka. Kuvat pitäs käsitellä ja tehdä tuotesivut niille. Messuja pitää katsella ja paikkoja varailla. Inventaario on vielä tekemättä-ruoskikaa minut. Jäätelökioskia pitää alkaa ajaa ylös, työntekijä-kuviot miettiä, tuotevalikoimat ja kaikki luvat, sopimukset. Sitten vielä uusi yritys kiikarissa, konsulttikierros menossa, liiketoimintasuunnitelma pitää tehdä, rahoitus-kuviot, avustukset, KAIKKI ja työt siellä alkain samassa viikonvaihteessa kun kiskassa on loppuinventaario. Naisyrittäjien kirjanpito on tekemättä ja laskutus hoitamatta.  Adan kesähoito pitää miettiä ja onko jossain välissä mahdollista pitää lomaa. No ei varmaan ole, ei ole ollut 2006 vuoden jälkeen, silloin olen ollut viimeksi lomalla. Ada menee Tervaväylänkoululle maalis-huhtikuun vaihteessa, Oulun reissua tiedossa. Polven kuviin odotan pääsyä, entäs jos pitää operoida? Saikku ja kuntoutus tiedossa, mitä mä sitten teen. Shit, shit, shit, shit, shit..tänään on stressipäivä. Johtuu varmaan tästä nälästä, olen paastonnut. Ei kykene ajattelemaan positiivisesti juuri tänään. Oikeesti mä olen intopiukeena uusista yrityskuvioista ja tuon ovellisen roskalaatikon siirtämisestä jonkun muun stressiksi. Nyt se ei vaan näy, ehkä jo huomenna. Taidan piristää itseäni huomenna tulppaani kimpulla. Ehkä se uusi pesukonekin tulee huomenna, on meinaan pienehkö pyykkiongelma tuolla alakerrassa. Likaiset alushousut ovat varmaan aloittaneet jo uuden elämän pyykkikorissa.