Kyläilyä

Pistäysin pitkästä aikaa ystävien luona kylässä. Se kyläily on aika harvinaista herkkua tällaiselle 24/7 yrittäjälle. Uteliaisuus ystäväni hoidossa olevaa "mummotettavaa" Ymmiä kohtaan kasvoi liika suureksi. Ymmi olikin kertakaikkisen hupaisa villilapsi. Sellainen 9 viikon ikäinen kippurähäntä. Oli saanut pasmat sekaisin talon vakituiselta ruttukuonolta. Ruttukounon lemmikkisika sai sellaista haipakkaa, että vähemmälläkin saumat ratkeaa. Peti oli vallattu ja karvapeitot riepoteltu pitkin lattiaa. Touhua ja menoa riitti joka lahkeeseen. Sitten pieni hetki, ettei neitiä näkynyt. Ystäväni kyselemään, että missä Ymmi? Minä siihen, että näyttää persettään nuolevan olohuoneen matolla. Ystäväni laukaisee ääneen epäilyksensä, mahdollisesta kakkavahingosta. Siellähän se hillitön rytöläjä valkoisella olohuoneen matolla. Oi mitä koiranpennun elämää! Sain samalla reissulla myös työtarjouksen, olisi kuulema huoran paikka auki 3 miehen taukotupa asumuksella. Maksu töistä tulisi sitten luonnossa..... voi kuinka hauskaa. Kyllä tämä huolenpito ystävien suunnalta lämmittää...... Juuri rakkaalle lapatossulle kehuin, että uusi ura on valmiina.