mmm.. rakkaani lapatossu oli tehnyt ihana kanastroganoffia, todellinen löytö aviomieheksi. Toimii keittiössä, makuuhuoneessa ja työpaikalla. Ja siis mikä parasta näyttää syötävän hyvältä ja viihtyy peilin edessä pidempään aamuisin kuin minä... ja nyt huippukohta,( saa olla kateellinen )viihtyy vaate/kenkäostoksilla ja omistaa itsekin mittavan vaatekaapin -kengistä puhumattakaan. Oijoijoi niin makeaa, että verensokeri nousee.
Ja meillähän pätee tämä sanonta: -kaikki mikä näkkyy mun takkaa on mun akkaa-
Kirjoittamisesta ei meinaa tulla mitään, minua ahdistelee nälkäinen-en ole saanut ruokaa tänään mato-matala. Se on meidän pupu mäyräkoira, virallisesti Ulpu. Mutta kun tätä ulosantia katsoo....ei taida haitata, liian makeat jutut. Tämä on suoranaista kidutusta niin lukijalle kuin kirjoittajallekkin. Nämä pyhäpäivät ovat niin kuolettavan tylsiä, vaikka olen ollut aamun töissä. Pää on niin tyhjä ja olo niin tylsä. Voiskohan vaikka pää¤räjähtää, niin alkaisko tapahtua? Tässä kuitenkin pupu ja tulevan kampaajan näkemys "pupulla on pompat" luukista. Meidän erityislapsemme viritykset ja värkkäilyt on ihan parasta antia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti