"ihanan ja suurenmoisen äidin blogi"

Oi miten ihana aamu, HYVÄÄ HUOMENTA KAIKKI RAKKAAT IHMISET <3 Aamu alkaa ihanasti juuri keitetyllä kahvilla. Tänään kupissa on kenialaista tummapaahtoa Stockmannin Herkusta, tietysti omin käsin jauhetuista pavuista keitetty. Taidan yllättää rakkaan aviomieheni aamupalalla sänkyy, hän nukkuu vielä - raskaan työn raataja.
 Taidan pyöräyttää uunituoreet sämpylät ja laittaa fetamunakkaan. "Jälkkäriksi" maustamatonta jogurttia johon teen tuoremarjakastikkeen. Suukkosten kera sänkyyn tarjoilen <3, tiedä miten romanttinen aamuhetki meille vielä kehkeytyy...
Ihanaa molemmat  lapset tulee kotiin viikonlopuksi,  vietetään oikein ydinperheaikaa :) Meidän Ilarihan on myymäläpäällikkönä vastuullisessa työssä. Harvoin ehtii kotona käymään. Helmin opiskelut on loppusuoralla, tekee väitöskirjaa teologian tiedekunnassa.
 Fiona ilostuu, kun "sisaret" tuleva kotiin. Se on niin mamman pikku kulta. Voi miten söpö nappisilmä taas pöydän vieressä napottaa, jos vaikka jonkun herkun saisi. No eihän sitä voi vastustaa <3. Kyllä nuo kääpiövillakoirat on niin suloisia pikku otuksia.
Kello rientää, täytyy valmistautua kauppareissulle, pitää hakea viikonlopulle jotain mureaa lihaa kauppahallista. Taitaa sieltä tarttua jotain muutakin hyvää mukaan. Tykkään niin kovin siitä juustopisteesta. Taidan laittaa jälkkäriksi lauantaina juustotarjottimen, voidaan nauttia yhdessä iltaa istuessa perheen kesken.
 Audikin näyttää olevan pesun tarpeessa, pitää muistaa ajaa pesuhallin kautta. Nyt RAKKAAT ihanaa tätä päivää teille kaikille, minäkin lähden nauttimaan omastani - meditaatiotunti odottaa <3
 Voiko sitä enää onnellisempi olla tästä ihanasta elämästä?


Ja TODELLISUUSHAN menee näin: oi vittu mikä hedari ja perse vuotaa taas kun seula. Rätti oli falskannut läpi ja ensimmäinen aamutoimi oli helvetin Japanin lipun vaihtaminen.
 Ukko löytyi vanhan viinan ja huoran hajuisena sohvalta korisemasta. Kumma, että oli sentään kotiin yöksi löytynyt.
Kahvi maistuu ihan paskalle, Siwasta Saludoa. Punaisella lapulla. Ilmat karanneet ja sitä myötä aromi. Aamupalassa syötän tuole huoripukille syaniidin ja ootan josko kuolis pois. Ainoa hyvä puoli, että se osaa liottaa sitä tuppimulkkuaa  jonkun muun revohkassa, ei tarvii ainakaan sille antaa.

Lapset tulee kotiin onhan tuo ikävä jo ollut. Joutuu taas näyttelemään koko viikonlopun, miten minä jaksan? Ilarihan ei käy kuin yöllä kääntymässä sängyssään, koti on parkkipaikka bileiden välissä. Helmi sekosi vuosi sitten niiden uskon asioidensa kanssa ja näyttää nyt lääkityksen kanssa pärjäävän.

Mitä tuo piski taas räksyttää, se ei osaa olla hiljaa minuuttiakaan. Taas neiti hienohelma oli paskonut eteisen matolle. Puuseppää oli tarvinnut myös leikkiä, näyttää hyvältä tuo keittiön oven lista silputtuna tuossa lattialla.
 Paska, paska elämä! Onneksi on kolmelta aika sinne nuppinikkarille, edes joku antaa tekohengitystä tähän surkeuteen.
 Kauppareissukin olisi sitten jaksettava, onneksi tuossa on Sale nurkalla, ei vaadi suuriakaan ponnistuksia. Varmaan tuon Audin kohta ulosottomies hakee pois pihasta seisomasta.  Taas on myöhässä osamaksuerät siitäkin.
 Voiko enää vituttaa enempää tämä elämä? En juuri äkkiä keksi, että miten.

Politikointia tuppukylässä

Kyllä se on tullut jälleen kerran todistettua, MIKSI Kuhmon kaupunki kuolee käsiin ja elinkeinoelämä valuttaa paskaa kintulle kuin lehmän häntä. Kaupungin johdossa istuu talousnero ja yritysguru toisensa perään, joiden elämäntehtävä ei ainakaan ole kaupungin elinkeinoelämän tai yrittäjyyden kannustaminen. Siellä ei olla vielä havahduttu totuuteen, että pieni- ja keskisuuri yrittäjyys on pian ainoita työllistäjiä.  Teollisuus ja suuret työnantajat ovat nostaneet kytkintä jo aikaa sitten Suomen rajojen sisäpuolelta. Kiitos siitä kuuluu ay-liikkeiden tehokkaiden ponnistelujen jälkeen, saada nostetuksi sivukulut palkoista niin suuriksi, ettei kenenkään enää kannata Suomessa yrittää työllistää ketään.

No entäpä sitten Kuhmossa, pitäiskö ihan mennä tuonne 70-luvun puolelle, koska sieltähän kaikki on saanut jo alkunsa. Kostamuksen rakentaminen toi elämää ja vaurautta Kuhmoon. Ihmisillä oli töitä, yrityksillä oli asiakkaita ja elinkeinoelämä pyöri. Kostamus loppui, sitä myötä pikkuhiljaa on hiipunut kaikki muukin. Eipä kenellekkään tullut mieleen, alkaa silloin tekemään asian eteen jotain. odotellaan tässä sitä uutta Kostamusta vissiin. Matkailua ei olla saatu kehittämään ammattitaitoista ihmistä. Ja jos sellainen on jossain välissä ollut, on jarrumiehet kyllä hyville ideoille valtuustosta löytyneet ja yhä suurempi törppö palkattu tilalle. Nyt on kyllä kuninkaiden kuningasidea ollut ostaa lahonnut Kalevalakylä takaisin kaupungille. Voi hyvää päivää, koululaiset, päiväkodit on sellaisella säästökuurilla, ettei uutta tiskiharjaa saa ilman neuvottelua ostaa. Siivojia vähennetty, että saadaan vähäiset jäljellä olevat työllä tapettua. Siitä kun burnout ja sairaslomaputket aukeaa, niin ai että on säästöä tullut kaupungille.  On yt-neuvottelua ja lomautuksia jopa opetushenkilöstön keskuudessa. Eipä tunnu missään kun pikkurahaa aletaan syytämään kuolleeksi kutistuneeseen, lahonneeseen matkailun johtotähteen.
Yrittäjyyttähän  kaupunki  tukee vain yhdistystoiminnan kautta, voi kivasti harrastaa veronkiertoa piilottamalla yritystoiminnan yhdistyksen sisään.  Koettaa siinä oikeat yrittäjän sitten elättää veroja maksamalla nämä sossupummit. Ei käy kateeksi mm. lounasruokayrittäjiä.
Onhan tänne ollut joskus tulossa kaupanalan yrittäjiäkin, ajatellen tuolta Venäjän suunnalta tulevaa ostovoimaa.  KAS VAIN siellä on talousnerot piirissä aivot savuten miettineet, että vievät paikallisilta kauppiailta asiakkaat vielä. VOI VITTU, ei kellään ole tullut mieleen, että ehkäpä laajempi tarjonta vain lisää asiakas voluumeja. On sentää jollakin pää leikannut kuin partaveitsi, RAKENNETAANPA TUOHON KESKUSTAN TAKAPUOLELLE OHITUSTIE. VOI SITTEN KAIKKI POTENTIAALINEN OSTOVOIMA AJAA SUORAAN KULKEMATTA KESKUSTAN KAUTTA SOTKAMOON JA KAJAANIIN NIILLE KAUPOILLE MITÄ EMME KUHMOON HALUNNEET MYYNTIÄ KUTISTAMAAN. Ei puutu kuin vitun isot neonmainokset Shellin ympyrästä, missä neuvotaan miten ajat Sotkamoon ja miten siellä on osattu hyödyntää Venäläinen läpikulku. Nurmeksessakin on nykyään kaksi keskustaa täynnä kauppoja ja on joskus ollut pienempi paikka kuin Kuhmo. Jos täällä olisi mitään potentiaalia olemassa, olisi tilanne täälläkin kuin Lappeenrannan ja Vaalimaan alueella tai Pohjois-karjala/-Savo linjalla.  Olisi oikeasti hyödynnetty raja-asema ja sen  kautta kulkeva liikenne. Sotkamoa kutsutaan "pänikkäkyläksi", taitaa kuitenkin ne pänikät jäädä tälle puolelle kuntien rajoja. Oikeastaan ihan hävettä asua täällä, eihän näin taantunutta ajatusmaailmaa ole enää missään kolkassa. Ainoat rajan läheisyyden hyödyntäjät on paikalliset asukkaat, jotka mieluummin kantavat rahansa venäläisille kuin paikallisen elinkeinoelämän tukemiseen. WELL DONE!

Täällä lasketaan kaupungin budjetissa, miten saadaan kaikki työnvieroksujat elätettyä, eikä sitä miten tehdään lisää rahaa ja työpaikkoja. Sitten tämä puu-kuhmon tukeminen, ketä ulkopaikkakuntalaista kiinnostaa joku puu-kuhmon kehittäminen. Sen työllistävä vaikutuskin on saamiinsa tukiinsa nähden mitätön.
Se raha ei paljon elinkeinoelämää lämmitä. No ehkäpä siellä on muutama rehellinen veronmaksaja kaupungin kassaan avustuksia palauttamaan. Jonkun mielestä on vaan niin hieno imago jotkut puu-hankkeet ja hyvä on että edes sillä saralla yritetaan jotakin. Ei se vaan riitä, eikä todellakaan tue mitään matkailua tai ulkopuolista ostovoimaa. Ikävä kyllä tämä kaikkea muuta kuin kaupunkia kehittävä mentaliteetti on tarttunut sen asukkaisiinkin. Se on niinkuin perse eellä puuhun, kannetaan toki rahat Kostamukseen, Kajaaniin ja Sotkamoon. Ei vahingossakaan jätetä niitä kotikaupungin yrittäjille, tiedä vaikka rikastuisivat. Sehän ei käy laatuun, että voisi syntyä ehkä muutama uusi työpaikka ja ehkä verorahoilla saataisiin omille lapsille ja vanhuksille taattua palvelut. Eihän se nyt käy mieluummiin annetaan Kajaanin lapsiperheiden ja vanhusten nauttia  veroeduista, joita Kuhmolaiset kilvan sinne kantaa ja vieläpä niin halvoilla kulkukuluilla kun Venäjän bensat on tankkiin tankattu.

Niin ja se  syy tähän avautumiseen. Niin voitteko kuvitella, että kaupungilla ei ole mitään intressejä vakituiseen pitkäaikaiseen vuokralaiseen tyhjillään olevaan torikoppiin. Se pidetään tyhjillään kesän turisti-infoa varten. Erikoista, ettei kelpaa, jos joku tarjoaa mahdollisuutta ympärivuotisen infon pitämiseen. Herättää kysymyksiä onko jotkut muut intressit tärkeämpiä, kuin tämä mikä on syyksi ilmoitettu (menneenä kesänä Kuhmon kaupungin netti sivujen mukaan info on toiminut heinäkuun ajan torikahviossa-1kk/12kk).  Tietenkään se ei tuo lisäarvoa torille tai lisää asiakasmääriä toria ympäröivissä liikkeissä, jos siinä olisi ympäri vuoden olevaa yritystoimintaa ja toimiva turisti-info. Ja ajatella että siihen olisi auennut ainakin 1,5 uutta työpaikkaa yrittäjän lisäksi, kesäkaudelle enemmänkin. Sehän onkin ihan liikaa vaadittu, tiedä vaikka olisi jotenkin hyödyttänyt muitakin kuin yrittäjää itseään. Annetaanpa siis olla, seuraavaksi alamme suunnitella, nykyistenkin veromarkkojen ja koululaisten siirtämistä sellaisen kunnan alueelle, joka on aidosti kiinnostunut kehittämään itseään ja paikallista yritystoimintaa.

Kesää kerrakseen

Hui, siinä on kesä kohta mennyt. On käyty Oulussa, Kuopiossa, Tampereella, Ruutanassa ja Jyväskylässä. Ens viikonloppuna olisi mulla Oulua ja rest of the family goes Rovaniemi. Mulla onkin serkkuni sanoja lainatakseni rairairai terassi-kutsuu Oulu-viikonloppu, esikoiseni neliöxneliö kokoisessa apartmentissa. Luxus-luokan apartmentissä on merinäköala...keittiöjakkaralla seisoessa kiikarin läpi. Uima-allas kellarissa...käytettävissä saunavuoron aikaan puolituntia. Ilmastointi...tuuletusikkunasta. Tietenkin kaikilla muilla  mukavuuksilla, kuten vierasvuoteella jonka olen sinne vienyt. Jääkaapilla jonka täytän sinne mennessäni, suurimmaksi osaksi siiderillä ;). Wc:llä jonka saan siivota, ennen ensimmäistä käyttökertaa. Toivottavasti sarjakuvasankari "kiidä nopeasuoli" ei ole remmissä silloin mukana. Esikoiseni saa myös vieraakseen kummitätinsä ja meillä on viikonloppu-ohjelmassa rentoutumista. Ehkä häätö esikoiselleni luvassa viikonlopun jälkeen. UNTS UNTS UNTS hihihihihihi.
Olen ollut myös aviomieheni apulaisena messuilla ja myyntitapahtumissa verkkokauppamme kanssa. OIh siitäkin olisi muutama juttu mainittavana, josko kehtaisin. Ehkäpä käsittelemme joku kerta kokonaisen aihealueen liittyen ihmisten ostokäyttäytymiseen varsinkin täällä pihiyden kohdussa, jossa soluja jaettaessa tiedetään missä on ilmaiset kahvit tarjolla. Järisyttävä esimerkki mitä  ystävälleni oli käynyt, hän tekee saippuaa ja myy sitä. Osti talon ja joulun alla oli jakanut ilmaiset näytteet uusille naapureille. Vähän kuin  hyvän joulun toivotuksena ja mainoksena että häneltä voi vaikka joululahjaksi ostaa käsintehtyjä saippuoita. Kuinka ollakkaan yksi kaunis päivä sen jälkeen, ovikello soi ja eräs kadun akoista  oven takana. Kinuamassa lisää ilmaisia näytteitä, kun oli ollut niin hyvää saippuaa. Voi hyvä helvetti, en voisi kuvitella missään muualla tapahtuvan tällaista moukkamaisuutta kuin täällä. Paljon muutakin on kesän aikaan ehtinyt tapahtua, myöhemmi  sitten siitä.

Kaasujalat kallellaan

Heh, autoilimme tänään melkein koko perheen voimin 15 jiin Kajjaanissa tänään. Ei suju aina nämä autoilut. Olipa kuskina kuka ajokortin omistava hyvänsä putkeen ei mene ei. Adalla oli useammalla polilla käynti tänään ja Jali junan lähtöa odottavana osapuolena pääsi kuskin pakeille. Perinteisesti siitä ei paljon tyylipisteitä heru eikä jaella. Aina löytyy joku joka osaa paremmin ja ei olisi tehnyt tuota ja olisi ajanut siitä ja varonut sitä ja käyttänyt tuota. Jali hivenen tottumattomampana tähän nälvimiseen ottaa sitten hernettä nokkaan  näistä "pikkuhuomautuksista". Siis hernehän oli lopultaan kooltaan sitä luokkaa, että kävellessä olisi joutunut kulkemaan nenä maassa raahaten hernesierainta mukanaan. Tai ehkä jopa ryömimään saadakseen hernenenän etenemään
mihkään suuntaa. Aivan siis, hyvän kokoinen herne kuitenkin. Lopulta pääsemme tulemaan Jali arvelee: että Matti ei aio jättää häntä eläessään rauhaan ajaessa. Se vielä 90 kymppisenäkin etupenkillä narisee, mitä sinä teit, en minä kyllä ennää nääkkään mitä sinä teit, mutta tunnen luissani että jotakin teit. Mitä, en minä kuulekkaan ennää mittään mutta varmasti tiijän että jottain teit. Aikoi siinä vaiheessa unohtaa ukon Sotkamontien varteen ja ilmoittaa minulle Matin hukanneen itsensä jonnekkin.
No seuraava kina koski tietenkin ajo-ohjeita veljeni luo, minne Jali oli matkalla polin ajaksi odottelemaan. Minä neuvon yhtä ja Matti toista. Jali on ihan pihalla ja ei kuulema osaa mennä ja ohjeet on niin sekavat ja niin hankala kuunnella. Niin käskin sitten soittaa veljelleni jos ei löydä perille..... ööö oletin puhelun menevän näin "oon nyt mittarin mukaan ajanut 721 metriä siihen suuntaan, onko kaukana vielä, oon tässä ruskeen kerrostalon kohdalla, tuossa parkkipaikalla on 4 autoa, yksi on keltanen, yksi on musta, yksi on audi ja yhestä näkyy kulma. Tuossa yläparvekkeella on pelargonia amppeli, oonko lähellä? Vieressä on suojatienmerkki ja täällä on katuvalot? Minne tästä? Nyt menee mummo rollaattorilla ohi, sillä on siwan muovikassi. Tai sitten oon ajanut tätä prisman parkkihallia ympäri, joko oon perillä? Mutta lopputulemana mikä parasta, helvetti että makeat naurut taas saatiin koko porukalle.

Huijausta ihan saletisti

Epäilen että minua on huijattu. Round up, aine joka lupaa tappaa kaiken muun paitsi kortteen puutarhasta ja vieläpä 24 tunnissa. Myös vuohenjuuren, joka on päättänyt asuttaa juurakkonsa koko pihan laajuudelle.  Niin 48 tuntia myöhemmin, kukkapenkissä ei ole suurempia joukkokuolemia näkynyt. Pullosta kyllä tavaraa pumppasin joka lehteen minkä näin ja molempien käsien etusormet voivat todistaa -epäilemättä kertarysäyksestä nivelrikko! Hyvin elävät, muutamassa on lehdet käppyrässä ja muutamassa on lupaavia ruskeita laikkuja, mutta kuolleita yksilöitä...joo...ei. Käsittämätöntä kusetusta ja 18 € pullo. Pitänee tyytyä vanhaan kunnon KITKEMISEEN, oijoi tekee hyvää invapolvelle. Ja kun se koukussa ei voi kyykkiä, tarkoittanee että perse pystyssä pitkin pihaa saa pyllistellä. Luulosairaallehan se tietenkin tuottaa jo suurta ongelmaa, tiedä vaikka joku ohikulkija tuikkaa takaapäin. Siis ottaen huomioon takalistojeni leveyden, se ei tule jäämään ohikulkijoiltakaan huomaamatta. Siis helppo maali. Varmaan kelpaa jollekkin  puutteessa olevalle tuupattavaksi.
 Huh, siitä tulikin mieleeni eräs vakkarimme, jolla sanoisin olevan hivenen keskivertoa vilkkaamman mielikuviksen.....öööö...jonka hän mieltää todellisuudeksi. Mulla on käynyt mielessä joku kiva diagnoosikin sille mutta vaikenen viisaasti. Suku tuntuu murhatun, kaikki mitä omituisimmilla tavoilla. On muutama kaivossa säilössä ja pari rapussa puukotettu yks kirkkoon ammuttu suorassa radio lähetyksessä ja muita pikku episodeja. Tänään hänen suurin huolenaihe oli, miten saa meihin yhteyden kun ei enää kiskalta tavoita. On kuulema jotain keskeneräisiä juttuja, joihin meidän apua voi tarvita. Oh my fucking god, mitä? puhelinnumeroako se odotti vai oisko pitänyt ehdottaa et ostaa sellaisen kutsupiipparin.... Toivottavasti en löydä sitä joku kaunis päivä ovemme takaa. Huolestuttavaa... Siinä vaiheessa mä leikin, etten tunne sitä.  Vikat viikot menossa, kesäloma odottaa. Nyt täytyy sanoa, että viimehetken paniikki on päällä. Oikeesti niin paljon vielä tekemättä ja hoitamatta ja ja ja ja ja ja EI KIINNOSTA.

Blogikirjoitusten sisältö käsittelee silkkaa paskaa

Huomaan päivitysteni sisällön pyörivän silkan paskan ympärillä. Se vain nyt on elämän keskiössä näköjään vahvasti. Ihanan huomaavainen naapurimme on kohta kaks vuotta syöttänyt helvetin roskalintuja. Siis harkakoita, variksia, puluja ja kesän mukanaan tuomia lokkeja. Ne on perustaneet jo pysyvän yhdyskunnan tälle kulmalle.  Eihän ne tietenkään ruokkivan pihalla pasko ja kyylää. Arvatkaa kenen piha on pullollaan linnunpaskaa?  Lasten lelut, juuri pystytetty trampoliini, portaat, kuistit, mattotelineet, pyörät ja tietenkin autot. Kolme viimeisinta ulos kuivamaan vietyä pyykkikasaa on tuotu pulunpaskaroiskeisena uudelleen pesuun. Arvaa voiko tuulettaa mitään mattotelineellä? Joo toki voi jos haluaa kuorruttaa ne pulunpaskaroiskeilla. Mitta on niin totaalisen täysi, että pian alkaa käydä kato tuossa roskalintuyhdyskunnassa. Voin taata, että kyllä keinot vielä löydän millä se yksi toisensa jälkeen katoaa. Vaikka itikkakausi ei ole vielä startannut, sarjamurhaajamutsin saa herätettyä talvihorroksesta ihan silkalla paskallakin. Kysyn vaan, että millainen aivokääpä ruokkiin kaatopaikkalintuja keskellä asutusta ja vielä päiväkodin vieressä? On se helvetti ettei jo kaupunki puutu tällaiseen toimintaan.

Kengille kusemista muutakin eriteasiaa, siivousvinkkejä, kevään juhlia ja kauheen hyvä fiilis

Tästä alkaa Outi-tädin vinkkipalsta syistä että,   Iso kirosana , kusin tänään kengilleni, roiskin sukilleni ja leggarin lahkeille. Kävin esikoiseni poikamiesboxissa ja ja ja ja jouduin siivoamaan. Päästin juoksussa olevan rottweilerin nartunsuojan kanssa häkkiin tarpeilleen.
Vinkki 1. älä koskaan pidätä  Oulu-Kontiomäki väliä kusta. Siinäkin vaiheessa kun (Juha Vuorista lainatakseni) lemmenliejujen kaatopaikan pidättävät lihakset pettää, odota pönttöä. Älä missään aivoituksessa ammu puskaan kuselle, jossa on vielä sopivasti routainen/jäinen sammalikko (suomennos, upottaa juuri puolen tennarinverran, mutta kusi roiskii sen jäisestä pinnasta kuin rikkinäisen hanan suulta). Juu kyllä Kontiomäki-Kuhmo väli kulki mukavasti nilkat märkänä kusesta. En just nyt keksi mikä olisi ollut mukavampaa, ehkä lämmin paska housussa nahkapenkkiä vasten olis toinen. ...ja jälleen iskee fläshpäkkinä takiaispuskassa kuseminen....
Vinkki 2. Pese vessasi säännöllisesti, muualtakin kuin pöntön sisäpuolelta. Ok hyvä, että edes sieltä, mutta valehtelematta kahden sentin useaan otteeseen kastunut pölykerros on jo härö näky. Se elää täysin omaa elämäänsä. Alkueläin ameeba....tai joku... varsinainen vinkki, JOKA KANNATTAA MYÖS ESIKOISENI LUKEA TARKKAAN, mikäli sinulla on suihku/wc-yhdistelmä. Ota käteen se suihku ja suihkuta puhtaaksi pönttö, sen ympärys, lavuaari ja lattia. Kestää niinku minuutin ja on puhdas. Voi esityöskennellä harjalla, roiskia kloriittia  tai vain huuhdella kun tekee sen esim. kerran viikossa. Pysyy puhtaana eikä tarvii hangata kusiroiskeita, paskakökköjä tai norjanalkeis/jatkokurssin jämiä rätillä. 
Vinkki 3 Poista koirltasi narttupökät, ennen tarpeille menoa. Ei sitten tarvitse mennä hakemaan sisään koiraa jolla on tavarat pökässä ja se on vielä kustu läpi. Tein sen taas ja oon ennenkin tehnyt. On muutamat housut jo kaatiksen suuntaan laitettu menemään ja taas menee.
Vappu tuli ja meni. En juhlinut sitä, en ole juhlinut sitä sitten vissiin opiskeluaikojen. En ole työläinen, vasemmistolainen enkä opiskelija, joten juhlikoon ne ketä se juhlituttaa. Ainoa asia mikä vapussa koskettaa on sima, munkit ja taivaalliset lihapiirakat joita en sattuneista painonpudotusyrityksistä nauttinut/leiponut lainkaan.  Märsysin grillistä syyllisenä vähän herkkuja, mutta pidin pintani. Hyvä minä! Sovin myös vapun aikaan hameeseen joka on mahtunut viimeksi 200jotain, ei ainakaan ala millään kymmenellä. Onhan se kiva mahtua pienempiin vaatteisiin, mutta pikkumurhe vaivaa.... Kun mahtuis myös pienempiin nahkoihin......NIIIINN NO ARVAA MITÄ? Jos ei oo pienempää nahkaa, niin onko onko polven päälle tullut nahkalerppa? Vanhan harpun  polvet, hyi helvetti. Tietää reisipumppua ens talvena.  

Keräilykori viikon virkeimmistä

Ei ole ei joutoajalla minua pieksetty. Mielenpäällä on juttu jos toinenkin. On sattunut ja tapahtunut vaek mitä. Viime viikonloppu kuului äidin suuriin hetkiin arjessa. Kaikki lapset oli kotona. Meillä on niiiiinn hauskaa kun ollaan yhdessä, varsinkin sarkasmi ja pilkka kukkivat runsaalla kasvustolla. Omppi oli mm. aloittanut kevään kasvukauden otsassa. Ensimmäiset finnikukinnot oli havaittavissa. "Kevään paras kasvuaika lähestyy, nyt kannattaa pohjustaa hyvä viljelypohja kunnon räkäpäille ja ihomadoille. Suosittelimme runsasta suklaan syöntiä ja sipsejä. Vettä ei tietenkään kannata juoda ollenkaan, ettei vahingossakaan ihon kuona-aineet pääsis karkaamaan nesteytyksen mukana pois. Mistäs ne mustapäät sitten ponnistais. Meikkejä ei kannata pestä kuin suihkussa käydessä, ovat sitten aamulla aina valmiina. Puhtaat ei tukkiutuneet ihohuokoiset ei paljon finnejä kasvattele."  Oiken jos hyvin viljelypohjaa lannoitat voit päästä pokaalisuoritukseen ja onnitella itseäsi helvetillisestä paiseesta perseessä. Ou sou hot! Jali oli huomannut kasvatteneensa sixpäkin kamppailutreeneissä-(peilin edessä venytellessä oli huomannut)... Meiltä muilta se vaatii jonkin asteista röntgenkatsetta....Musiikkiluokkalaisemme Lily harjoitteli soittokoetta varten päivä tolkulla NOKKAHUILULLA lohikäärme Puffia. Tärykalvolleni on piirtynyt lohikäärme puff ikuisiksi ajoiksi. Mulla on se kyllä mp3 soittolistalla Klamydian esittämänä, mutta tämä nokkahuiluversio.....oijoijoi... Kolmen päivän kuuntelun jälkeen olen jo keksinyt kahden säkeistön verran uutta sanoitusta tälle klassikko lastenlaululle. "Puff on pierunääni niin iloinen, laajenneet ja levinneet on kaikki hajut sen. Ruisnapista tehtiin puff kai aikoinaan ja pari tuntii sitten puff jo lähti haisemaan. Puff on pierunääni niin hiljainen, hapanneet ja kitkerät on molekyylit sen, krapulassa tehtiin puff kai aikoinaan ja salakavalasti puff kulkee suolesta. Että tämmöistä näihin hätiin.

Savusukellusta

Käryää niin, että tarvii kohta savusukeltajaa päänsisään. On lyhyttäkin lyhyempää pinnaa taas koeteltu. Mullahan kiihtyy nollasta sataan niin nopeaa, ettei mittaria joka ehtis luvun ottaa ole vielä keksitty. On ollut järkevää ostaa myös kulkuneuvot sen mukaan, menis nimittäin liika lujaa jos auto tai moottoripyörä kiihtyis nopeemmin kuin kuski. Hengenvaarallinen yhdistelmä, monessakin suhteessa. Vois vaikka kipakalla kaasujalalla tapahtua katastroofi.  Joskus pitäis vaan tajuta pysyä poissa muka "harrastuksista". Pitäis älytä jo pienemmälläkin ÄO:lla, ettei laumasta akkoja voi tulla harrastustoimintaa. Siitähän ei voi tulla muuta kuin kuppikuntia, nokittelua, paskapuhumista ja kaikkea muuta yhteishenkeä nostattavaa toimintaa.  Äijät kun harrastaa kimpassa, se suuremmalla todennäköisyydella tapahtuu hyvässä hengessä. Ollaan että me tehtiin se, vähän kimppasaunaa ja äijäilyä.  Van pannaanpa enemmän kun 2 akkaa samaan ryhmään, siitä ei tuu kun oikosulku ja palovauriot. Siinä ei paljon Vesuviuksenvuorta ja Milla Magioita tarvita. Luudat kun on saman rakennuksen ympärillä parkissa niin TERVE! 

Kuulo-ongelmia

Oh wau, onko mulla tosiaan aikaa käydä vähän puhumassa lannoiteaineita. Kävin mä lauantaina yrittämässä, istuin hiljaa 10 minuuttia kone sylissä ja tuijotin valkoista ruutua. Ei tapahtunut yhtään mitään. Ei edes yritystä. Ada oli kaksi viikkoa tukijaksolla Tervaväylän kuulovammaisten koululla. Sinä aikana olen jo lopettanut saamasta selvää lapsen puheesta. Hän tuli koulun jälkeen käymään kiskalla ja alkoi selvittää koulupäivästään. Mä kuulin, että "minä soitin kainalopieruja koulussa". Mullahan ratkesi samontein pokka, Ada soitellut kainalopieruja. Minä nauran tiskin takana ja kyselen, että oikeesti soittelit kainalopieruja? Lapsi raukka suuret silmät pyöreenä tuijotta tiskin yli äitiä, mitä hemmetin kainalopieruja ja  mitä hauskaa on broikun syömisessä? Se mitä hän sanoi oli "minä söin broileria ja perunaa koulussa". Nehän juuri kuulostaakin ihan samalta. Juu jokohan tuo vaivaa kuulovaurio minuakin....Oon oikeasti niin tapissa, että varmaan kuulenkin mitä sattuu. En keksi miten enää vois olla enemmän tekemistä, kun pari viimeistä viikkoa on ollut. Ihan paskaa. Muutenkin rassaa "uusi mahtava elämä" invapolven kanssa. On ihan lamaantunut olo, ei paljon huumori kuki. Stressinaamassa näkyy kukkivan kyllä joku muu, ihomadot. Yök. Mulla ei ole ikuna ollut finniongelmaa, ei edes teininä. Aina ikuinen siloposki, mutta näkyy meikeläisenkin naamaan joskus jotain nousevan. Kahden viikon sisään varmaan viisi punaista ja pinkeää näppyä. Pakko ollut vähän relata ja upottaa sormet multaa. Olen istutellut vähän sitä sun tätä (yrttejä, kesäkukkia). Jospa meidänkin piha ens kesänä alkais näyttää oikealta pihalta, eikä lehtikaatopaikalta koristeltuina talven koiranpaskakertymällä. Kivat naapurit tuossa ympärillä yksitellen kulkevat joka koivunlehden noukkimassa kun se maahan leijailee. Aina on joku joko harava, keräävä ruohonleikkuri tai sellainen hieno roskapuhallin kourassa pihaa ruoputtamassa.  Meillä on varmaan kerrostunut kolme viimeistä vuotta kaikki koivunlehden nurmen jatkeeksi. Kadunpätkän mustat lampaat tässä hei. Haaveilen myös vanhoista ikkunoista rakennetusta kasvihuoneesta. Josko sen joku nikkaroisi. No mitäpä minä sillä, en kuitenkaan jaksa vettä sinne kantaa ja lopultaan siellä on muumioituneita chilipensaanrankoja jäljellä.

Kyläilyä

Pistäysin pitkästä aikaa ystävien luona kylässä. Se kyläily on aika harvinaista herkkua tällaiselle 24/7 yrittäjälle. Uteliaisuus ystäväni hoidossa olevaa "mummotettavaa" Ymmiä kohtaan kasvoi liika suureksi. Ymmi olikin kertakaikkisen hupaisa villilapsi. Sellainen 9 viikon ikäinen kippurähäntä. Oli saanut pasmat sekaisin talon vakituiselta ruttukuonolta. Ruttukounon lemmikkisika sai sellaista haipakkaa, että vähemmälläkin saumat ratkeaa. Peti oli vallattu ja karvapeitot riepoteltu pitkin lattiaa. Touhua ja menoa riitti joka lahkeeseen. Sitten pieni hetki, ettei neitiä näkynyt. Ystäväni kyselemään, että missä Ymmi? Minä siihen, että näyttää persettään nuolevan olohuoneen matolla. Ystäväni laukaisee ääneen epäilyksensä, mahdollisesta kakkavahingosta. Siellähän se hillitön rytöläjä valkoisella olohuoneen matolla. Oi mitä koiranpennun elämää! Sain samalla reissulla myös työtarjouksen, olisi kuulema huoran paikka auki 3 miehen taukotupa asumuksella. Maksu töistä tulisi sitten luonnossa..... voi kuinka hauskaa. Kyllä tämä huolenpito ystävien suunnalta lämmittää...... Juuri rakkaalle lapatossulle kehuin, että uusi ura on valmiina.

Fiilikset katossa/matossa/katossa/matossa.....

Ihan paskaa kun ei ehdi edes täällä käydä mitään typerehtimässä. Mullahan on oikeasti hauskaan itseni kanssa, kun käyn bloggaamassa. Tämä on suoranainen päivän piristys. Kyllä ihminen voi viihtyä itsensä seurassa ja omien omasta mielestään hauskojen juttujensa. Mullon tämä salainen kaksoispersoona itu-o, jota voin syyttää kaikista katalista sutkauksista mitä tänne lipsahtaa. Niin mä sanon lapsille, kun niitä huolettaa paljastanko heistä jotakin häpeällisen kamalaa. Minun mielestä on tärkeää opettaa lapset nauramaan itselleen. Se kasvattaa itsetuntoa ja tajuaa ettei pidä ottaa kaikkea niin vakavasti. Minä haluan yrittää olla myös hauska äiti ja varmaan lapsien ystävätkin ovat jo tajunneet ettei se ole ihan normaali. On sitä pikku pilkkaa heitetty heillekkin ja naurettu kuolettavan makeasti. Omat mokat pitää myös osata panna nauruksi ja jakaa muiden kanssa. Tai järisyttävät sattumat. Vaikka kyllä riipputissiseltä läskiperseeltä vaati hiukan naurun irroittelua itselleen, kun kahteen otteeseen alueemme entiselle postinkantajalle alasti esittäytyi. Sitä kun ei ota opikseen, että lasiovella varustetussa eteisessä ei kannata olla ilman rihmaakaan. Joku voi oikeasti tulla ovesta sisään tosi äkkiä. Toisella kerralla seisoin vain alasti pukemassa laatikolla alusvaatteita, mutta eka kerta oli unohtumaton.... Luultavasti myös sille postinkantajalle. Kuivasin suihkun jälkeen jalkojani perse pystyssä ja takuulla kaikki reiät levällää ovelle päin suunnattuna......kunnes se äkkiä aukeaa. Käännyn ja tuijotan yhtä tyrmistynyttä postinkantajaa, joka nikottelee että pitäs kirjata tämä paketti. Jepjep kummemmitta mukisematta kirjasin paketin. Nykyään arveleisin kyseisen postinkantajan jo kuvittelen meidän olevan nudisteja. Toisaalta ei sitä elämässä paljon tapahdu jos ei jotakin touhuile. Eipä käy tylsäksi. Tämä käy nyt jo tylsäksi, huomaa kun on tosi paljon tekemistä ja  hyvin vähän aikaa. Ei kannattaisi tännekkään edes tulla, kun ei ole oikeastaan mitään sanottavaa.

?

Tässä saa olla nyt silkkana kysymysmerkkinä. Mulla oli tulevaisuuden suunnitelmat valmiina ja tiesin tasan tarkkaan mitä alan tekemään kiskan loppumisen jälkeen. Nyt se menee totaalisesti uudelleen mietintään. Jos tuolla invapolvella ei nytkään pysty toimimaan normaalisti. Ei pysty täysipainoisesti töihin, on ihan turha kuvitella ruumiillesesti raskaampaa työtä. Parempaa kun ei ole luvassa, vain ennuste huonommasta. Vieraalle töihin en todellakaan lähde, sen verran itsekeskeinen luonne olen. Verkkokaupan rinnalle pitää alkaa jotain suunnitella.
Jos Suomessa olis laillista, mulla olis niin hillitön porttola ettei kellään. Palkkaisin upeita leidejä tarjoamaan kaikkia palveluita kaikille tarvitseville ja jokaiseen makuun. Kaikille fetisseille viimeisen päälle tehdyn huoneet ja dominat. Baarit, peliluolat, spat ja majoitus. Seksiterapiaa kehitysvammaisille.  En todellaakaan tajua miksi se on laitonta. Tyylikkäästi tehtynä, valvottuna ja luvanvaraisena toimintana päästäis näistä Virolaisista ihmiskauppiaista. Mitkä verotulot siinäkin Suomen valtio menettää.  Ilotaloista on tehty likaista toimintaa suurimmassa osassa maailmaa. Entä USA, sieltä löytyy tyylikkäitä ilotaloja, hyvin hoidetut työntekijät ja varmaan palkkauskin kohdaallaan. Eikä ole laitonta. Suomessa tällaiset Päivi Räsäset saa holhousyhteiskuntaa vaan kehittää lisää. Mihin kaikkeen sitä aiotaan vielä suostua. Kaljanmyynti olis rajotettua, ravintoloiden aukioloajat lyhenee entisestään. Mainokset poistuu. Täällä seisoo rivissä joojoo-miehiä ja naisia ympäri läänejä, eikä sano mitään. Äänestetään vaan uskovaiset kukkahattutätit eduskuntaan, loppuu se kaljan juominen pikkuhiljaa kokonaan ja tupakanpoltto. Suomessa vielä kuvitellaan, että joku kannbis vapautettas. Niin varmaan. Seuraavaksi kielletään energiajuomat. Tuossa rajan toisella puolen alkaa näyttää elämä niin paljon mielenkiintoisemmalta. Pohjois-Ruotsissa vetää kaikki yritystoiminta ja todellinen pöhinä talouskasvussa. Siellä on kuntia jotka on sitoutuneet järjestämään palvelut myös suomenkielellä. Eikä ole paskan-nipottajia laatimassa holhousyhteiskuntaa.
Voisin katsella tuota Torniojokea tästä perspektiivistä

Torniojoki Ruotsin puolelta

Äänenavausta ilman laulua

Joopa joo, nolojen tilanteiden nainen iski jälleen. Kävin tänään kuulemassa tuomion magneettikuvien tuloksesta kirurgin luona. Onnellinen minä sain diagnoosin, harvinaisesta polvivaivasta jolle ei käytännossä katsoen voi tehdä mitään parantavaa operaatiota. Jippii! Ei operaatiota niinku mihin liittyisi leikkaus-sali, kirurgi ja tähystimet. Jokin muu operaatio kuitenkin tehtiin, vastustuksestani huolimatta. Siihen liittyi tautisen paksu neula, kirurgi ja kukonhelttauute. Siis onnenpekka minä olen nuoruudessani onnistunut katkaisemaan polvilumpiota paikallaan pitavän nivelsiteen. Sitä ei ole silloin kuvattu, eikä hoidettu. On vain kipsattu jalka jos toinenkin lumpioiden paikaltaan menon vuoksi. Mulla on semmoset iloset ja liikkuvaiset lumpiot, jotka ei tykkää viiihtyä kupeissaan.  Sitä revennyttä lumpionlukitsinta ei ole siis liitetty takaisin paikalleen ja lumpio on ollut väärässä asennossa apauttiarallaa 25 vuotta. Se on sitten aiheuttanut kuluman lumpion ja reisiluun väliin. Siis ihanaa mulla hankaa reisiluunpää polvilumpioon. Siihen ei kuulema leikkukset auta, eikä nivelen vaihdot, kun nivelissä ei ole kulumia. Pinnoitta vois jollakin aineella, muutama lekuri tekee Suomessa, eikä ole kuulema ollut vastaavaa hyötyä. Kukonhelttauutteella hoidetaan, ei auta kaikkia. Kiva, jos sen kidutuksen kävin tänään turhaan läpi. Tai kiva, jos auttaa puolen vuoden päästä tiedossa uusinta.

Niin se nolojen tilanteiden nainen, otin rakkaan aviomieheni mukaan kuulemaan tuomiota. Hänen avustuksellaan myös nyt se aine on polvilumpion sisällä. Itse olisin iloisesti juossut karkuun, silläkin uhalla että siitä olisi apua. Sitä nimittäin saa myös tablettina, mutta ei yhtä tehokkaalla vasteella. Mitäpä piikkikammoinen ei tekisi itsensä hyväksi vaan söisi mieluummin tabut. Siis rakkaani patistaa minut pedille ja pitää kädestä kiinni. Kirurgi sanoo, ettei käy edes niin kipeää kuin punkteeraus. Älkää hullut uskoko, se käy sataxsataxkäsittämätön kipeämpää. Se painaa lumpion sivuun ja survoo sen hillittömän paksun neulan sisään, ai saatana silloin lähti järki ja hyvät/kohteliaan käytöstavat. Minä huudan kurkku suorana (voin vakuuttaa, että mulla on iso ääni), jalka täydellisessä krampissa. Kirurgi vetää piikin ulos ja kehottaa rentouttamaan jalan. Siis rentouta jalka, kenen jalka? Matin vai sen oma vai jonkun joka odottaa vuoroaan. Takaan ja vannon että eipä kulkenut aivoissa yhtään käskyä, joka rentouttas jalan. Päinvastoin tiukemmalle ei enää lihakset ois voinu olla, tai polvilumpio. Se survas neulan uudelleen, mä luulin että kuolen. Huudan, huudan, huudan, huudan, huudan kuolevani, vittuakin huusin (pyysin ennakkoon jo anteeksi mahdollisia lipsuvia kirosanoja). Sitten alkoi tulla oksennus, huusin senkin julki. Matti siihen, että kohta ohi ja kuulin kirurgin vain tuumivan "tämä on paksua ainetta, kestää hetken laittaa". Hoitaja syöksyy ovesta sisään, kysyy tarviiko lääkäri apua. Minä puristan Mattia hengiltä. Lopulta se vetää neulan ulos ja sitten huutaa Matti, laskimo auki suihkulla tulee verta.  Onneksi en nähnyt olisin pyörtynyt, oli tullut kuulema reilusti ja hyvällä paineella. Polvi pakettiin ja minä itken, tärisen ja olen vain hysteerinen. Sitten huomaan huutaneeni niin kovasti, että korva on tukossa. En kuule mitään. Ilmoitan hysteerisesti, että huusin niin kovaa, että mulla meni korva tukkoon. Johon yhdestä suusta kuulen kahden huoneessa olleen sanovan sarkastiset sanat "ai sulla meni korva tukkoon".
Wau, epäilemättä tämä kirurgi ei varmaan ota minua vastaan kolmen kuukauden päästä kontrollikäynnillä. Jokseenkin vaati pokkaa myös sujahtaa ulos hoitohuoneesta vastaanottohuoneen puolelle, missä odotti tyrmistynyt joukko kirurgin tapaamista odottavia. Täysin shokeeraava kokemus ja en ikinä anna enää kenenkään koskea polvilumpiooni. Minun puolesta rakentakoon vaikka järven sinne, ei punkteerata. Kukonheltat saa kulkea vatsan kautta tai totaalisen tiedottomuustilan kanssa piikillä polveen. En voi kuvitella mitään mikä sattuisi enempää kuin tuo. Ehkä varpaankynnen repiminen.

Hullu magneettikuvissa

Kävin tänään magneettikuvissa polviparkani kanssa. Mä mietin sinne mennessä, että jos pitää pää edellä siellä purtilossa olla, suljetun- ja ahtaanpaikan kammo iskee välittömästi. No huh ja onneksi jalat edellä oli meno sisään. Huokasin samontein helpotuksesta. Vain hetkeksi....koneen hoitaja ilmoittaa, että sitten jalka liikkumatta 20 minuuttia kuvasarjojen oton ajan. NONIIN, sanoppa sitten levottomista jaloista kärsivälle adhd-luonteelle, että jalat liikkumatta 20 kokonaista minuuttia. Aivokramppi iski välittömästi, päässä hakkaa ajatus "älä liikuta jalkaa, älä liikuta jalkaa". Miten voi olla liikuttamatta jalkaa 20 min, kun ne  ei ole liikkumatta kuin nukkuessa.  Jalassa kimpoaa jo ensimmäisellä minuutilla pakonomainen tarve heiluttaa varpaita. Mä ajattelin, etten selviä ikinä 20 minuutista. Kuulokkeistakin kuuluu Nova, voi paska. Sitähän sekoaa ihan täysin kun joku sanoo ettei saa tehdä jotain. Tietenkin tiesit sanomattakin, ettei saa liikuttaa. Se onnistuu jopa ilman kummempia kommervenkkejä, kun vain sitä ei sanota ääneen. Apua hullun päässä pyörii vain pakonomainen tarve HEILUTTAA SITÄ JALKAA!!! Se sinkoilee aivonystyrästä toiseen, pukkaa käskyä selkäydintä pitkin jalkaan. Heti sadasaivonystyränosassa kimpoaa perään ajatus, ÄLÄ MISSÄÄN HERRAN NIMESSÄ HEILU!" Siinä päänsisäisessä kamppailussa, selkäydin savuten käskyistä  se 20 tuskaista minuuttia meni. Vaikka jossain kohdassa mietin painanko siitä kumipallosta josta voi hälyyttää apua. Että jos ystävällinen magneettikoneenhoitaja tainnutta minut tai vaikka leikkaa sen jalan irti, jotta saatais ne kuvat otettua. Ei heilunut, ainakaan paljoa. Muutama tuskainen varvaskramppi iski, mutta kaipa ne kuvat saatiin otettua. Tai sitten käyn nolon keskustelun kirurgin vastaanotolla ensviikolla. Mikäkö vika polvessa, ei tietää tätä koska se ei näköjään pysy paikallaan. Ehkäpä se vika onkin siinä, että se on ollut liikekannalla ikäänsä nähden liikaa. 

Hop "aneyrysmapox" lop

Täällä sitä nautitaan Hoplopissa laatuaikaa lasten ja lapatossun kanssa. Adalla oli ohutsuolenvarjoainekuvaus Oyssissä ja pakollisten sairaalakuvioiden jälkeen ollaan nyt huvittelemassa. Oi ihanaa perskannikkani nauttivat näistä ergonomisesti muotoilluista aikuisten parkkipaikoista. Todella panostettu aikuisten viihtyvyyteen. "Ethän jätä lastasi ilman valvontaa Hoplopiin", niiiiin kärsi vaan peräpäässäsi ja selässäsi. Jos ei ole vielä korvanrappeuma alkanut vaivata... Niin takaan ja vannon,  tässä desipelihuudossa rappeutuu sillä nopeudella, että saa lähtiessä etsiä kuuloluunsiruja lattioilta.
Miettikää mitä tautipesäkkeitä täällä voi levitä??? Apuahappiloppuupierettää, Pyllymadonmunat varmaan jonossa vuorolapun kans kaikissa kahvoissa ja pallomerenpalloissa, odottaen ottajaansa. Täit suojaverkon päällä jännittyneessä hyppyasennossa  ohikiitävään poninhäntään sinkoavat itsensä. Virus- ja flunssaoliot leijailevat lentävän syljen mukana limakalvosta toiseen. Ihanaa! Entäs sitten se hetki, kun yrität pois lähtöä hommata. Pikkumarakatit katoaa kuin  timanttikorvis pallomereen. Ikäväksesi voit myös todeta molempien olevan liian kallisarvoisia hukattavaksi, että etsimään vuan. Oujee kenen nuppi napottaa ylimmän tason ulokepallosta, pilkallinen ilme kasvoillaan? Sitten huudat pää punaisena, että varmasti kellekkään ei jää epäselväksi ketä kutsutaan. Hups nuppi katoaa näköalapallosta ja huokaiset  helpotuksesta -on tulossa. On kyllä jokin on tulossa, infarkti tai hermoromahdus, mutta ei jälkikasvusi. Tässä vaiheessa herää suuri metsästäjä henkiin, nappaan sen! Vaellus kiipeily ja liukumäkiradan viidakossa alkaa. Et tietenkään pysty seisomaan, vaan kuljet kumarassa. Hitaasti mutta varmasti, toisin kuin edellä menevä lapsukainen. Punnertelet ja pyllerehdit esteiden ja onkaloiden lomassa, kunnes loppuhuipentumana huomaat olevasi perseestäsi jumissa jossakin reikäseinässä. Taakse kerääntyvä tirskuva lapsijoukko, ei takuulla vähennä tukalaa oloasi. Kohta joku uskalias nakkaa pallomerenpallolla. Seuraavaksi mietit onko jollakin superloonipallotykki kohdistettuna pakaroitasi kohti. Kaikkia naurattaa, ylläri sinua ei. Mikäli näkisit itsesi takuulla naurattas, just nyt vain ei irtoa.  Hikikarpalot virtaavat ja tunnet kun otsasuoni paisuu. Pyristelet itsesi irti huomataksesi, että lapsukaisesi on jo toisella puolen salia trampoliinilla. Ja sitten loppuu akku. Sekä onnettomasta äidistä kuin tästä läppäristä. No onnekseni voin kertoa, kerrankin kiitos ja ylistys se en ole minä. Mamman mussukat tulevat kiltisti kun niille sanotaan. Paitsi kerran esikoiseni POIKALAPSI 4v, Koskikeskuksella Tampereella konttautti muutaman kerroksen. Onnekseen ei minua.

Ensi kesän festritunnelmia

Hirvee hälinä käynyt Kainuun musiikkijuhlien ympärillä. Meiltä on lippuja kuljettu lunastamassa ja kaikki puhuu siitä. Nyt sitten minäkin heräsin katsastelemaa tapahtumaa ja mitämitämitä mulla oli mennyt ohi  MAUAHTAVAA!!! APULANTA, niinkin lähellä, jotta Kajaanissa. Just kävin tsekkaamassa lippuja ja vielä upeampaa tarjolla on  yritys/vip-liput. Kiitos mulle ja lapatossulle sellaiset. Mitään järkeä ostaa normilippuja, puffat, omat raflat ja wc:t ja aitiopaikka festarin keskiössä. Kuka haluaa käydä kusella tuhansien ihmisten kusemissa bajamajoissa jos on tarjolla vain satojen ihmisten kusemat
 bajamajat. Ja kuka haluaa jonottaa viinanmyyntipisteeseen silleen et kun oot
 drinksun saanu, voit siirtyä  jonotta uutta. Ja tiedä vaikka bänditkin

näkis lähempää kuin 50m ihmismassan takaa. Vaikka yleensä näppärästi itseni
eturivin tuntumaa saan hilattua, saattaa tällaisena Klamydia-iltana olla niitä
jääkaappipakastimenkokoisia sikaniskajuntteja majoittuneena kuin Berliinin-
muuri eturivissä. Tarviisi varmaan taltan ja vasaran läpimenoon. Tai täryjyrän.

Kun nälkä tulee, ei tarvii jonottaa jotain karvakäsien nimimerkillä "mikä

 hygieniapassi" värkkäämiä rullakebabeja. Saa sitten syödä kaikkien yhdessä räkimiä buffetruokia. No eipä sinne syömään olla menossa...
Saattaa Apulanta-iltana olla järjestyshäiriöitäkin. Miksikö? No kun katsoo illan ohjelmaa ja esiintyjiä paikalla luultavasti on  mm."pitkätukat" ja "sikaniskajuntit" samalla alueella. Todennäköisesti vielä aika miesvaltainen yleisö. Onneksi voi heilua hulluna humalassa vip-alueella.  Oletettavasti ei tule olemaan edes vip-alueen varatuin ilta, että sielläkin hyvin juoma kulkee eikä tarvii jonottaa. Oma lehmä myös ojassa, Matti on tunnettu:

"ehkä otin, ehkä en nyt just liikaa viinaa ja otan tai en ota välikuolemat just tässä". Ei tartte kovin kaukaa ettiä jos on aidattu vip-alue.

Mahtava setti Apulanta, Klamydia, Kotiteollisuuskin kiva nähdä livenä. Michael Monroe ja Soulhealer mukava lisä. Apulannan olen käynyt aina katsomassa, kun lähimaastoon on sattunut.  Suomen The ykkösbändi, i just love it. Mä olen rakastanut Apulantaa sen ensimmäisestä sinkusta anna mulle piiskaa vuodelta 1995(köhän) saakka. En koskaan tule niin  vanhaksi, etten kuuntelis Apulantaa.
Best of all, ei tarvii miettiä pääseekö töiltä lähtemään. Todellakin, todellakin, todellakin, todellakin, good bye riippakivi. We are so free! http://www.kainuunmusiikkijuhlat.fi/ohjelma/perjantai-4.7

Ennakkoon juhlituista jälkikatsaus

Viikonloppuna oli esikoiseni talvilomailemassa mamman luona. Hän on syntyjäänkin talvilomalainen, huomenna synttärisankari. Me juhlittiin viikonloppuna perheen kesken. Nyttemmin facepäivityksistä päätellen, on varmaan yliopiston laskiaiskaronkat menossa. Epäilemättä suuremman promillen ja kauheamman kankkusen bileet kuin kotona.
Luultavasti kuitenkin vein voiton noiden eväiden suhteen. Laskiaiskaronkan jälkeen maistuu varmaan haalarin rinnuksiltakin löytyvä rullakebab, ehkä myös seuraavana aamuna pöntöstäkin ja tennareilta. Toivottavasti ei hissistä, eikä rappukäytävästä. Ja muistaakseni joskus illallisilla on vieressä istuvan neidin sylikin toiminut oksennusalustana.
 No nämä on näetä ja mamma kokkas lapselle:

 

Jumalaiset uunijuurekset ja poron sisäfile


 Pikku reseptijako:
Suikaloi noin ranskisten kokoon oman maun mukkaan juureksia/kasviksia
Miun maun mukkaan tulee yleensä
-porkkanata 2
-bataattia 1/2
-perunaa 2
-palsternakkaa 1
-purjo
-fenkoli 1/2
-kesäkurpitsa 1/2
-paprika
-omena
jako kahdelle uunipellille (tai pienennä puoleen juures/kasvis-annos)
lisukkeet per pelti
-oliiviöljy noin 1/2 dl
-hunajaa 1/2 dl ja mulla  Eeva Kyllösen Vieksinkylältä, todella maukas
-patros feta 1/2-1 pkt
-aurinkokuivattutomaatti basilikaöljyssä 2-3 rkl
-suolaa 1-2 tl
-appelsiinipippuri 1-2 tl
-kuivattu basilika 1 rkl
+225 uuni ja noin puol tuntia, reunat tummuu ja irronneet nesteet on haihtuneet pelliltä
noin 10 jäähdyttelyn jälkeen parhaimmillaan

Poron sisäfile
fileet lämpimään ennen paistamista pinnat kuivaksi
valurautapannulle reilusti voita oliiviöljyä ja tryffeliöljyä
kuumapannu (ei liian kuuma koska silloin poroon tulee helposti ns. maksottunut maku)
pinnat kiinni 1-2 min puoleltaan, suolaus (pippuri/valkosipuli) halutessaan ja +150 uuniin valmiiksi kuumaan vuokaan noin 8-12 min kypsyys asteesta riippuen  folioon hetkeksi vetäytymään,  leikkaa ja imeytä nesteet pois ennen tarjoilua

 Jälkkärina oli Kookos-lime tuorejuustokakku

irtopohjavuoka
digestivekeksit 180g muruiksi
Cocovi kylmäpuristettu neitsytkookosöljy 80g
kookoshiutaleet  1-2 rkl
sekoita ja paina pohjalle

5 liivatelehteä kylmään veteen
kookoskerma (valuta ns.vesipois jos on) 3dl vatkaa
mascarponejuusto 300g
2 vatkattua valkuaista
3 limeä mehut ja yhden raastettu kuori
sokeria maun mukaan 1/2-1dl
vanilja 1tl
2 rkl kiehuva vesi
juuston sekaan limet sokerit vaniljat
liivate
kookoskerma ja valkuaiset lisätään varovasti nostellen juuston sekaan
ja pohjan päälle hyytymään noin 4 tuntia
päälle vois tehdä limekiisselin tai kiilteen jos tykkää

Pitäiskö yllättä synttärisankari onnitteluserenaadilla aamutuimaan. Laulantani on kuulema tätä loukkaa:

ja voiko krapulaista päänsärkyä lievittää paremmin kuin kauniilla laululla ;)

KAOHHEE KU MUL ON OLLU KIIRRE

Muka taas niin kiire, ei ehdi oivoi niin tärkeitä sometuksiakaan hoitelemaan. En oo käyny facessa, enkä oo käyny täällä, tviittaile en, enkä harrasta muutakaan piipitystä. Kaikki naiselliset huollot on hoitelematta. Kainalossa kasvaa karva jos toinenkin, säihkysääret saa kohta letitettyä toisiinsa kiinni, pinsetitkin on hukassa ja kulmakarvat kasvaa siellä ja täällä.  Jos en todellakaan sitten tässä yhteydessä viitsi mainita häpyköistä, varmaan seuraavassa sessiossa lapatossu miettii että siilin oon istuttanut reiän ympärille. -Tautinen sänki- En saata edes ajatella jos kasvais parta- ja nenäkarvat, näyttäisin varmaan jo lumimieheltä. En tajua miten nuo karvat kasvaa niin nopeeta, yritäppä olla kaksi viikkoa höyläilemättä... Lopputulos on sitten tässä. Masentavaa. Kasvaa mun hiuksetkin aika reippaasti, mutta pitkiksi ei koskaan. Että eipä tulis minusta kultakutria, vaikka missä tornissa vankina vaikka mimmosen noidan toimesta elelis.
Noituudesta tulikin mielee, tyttärelläni Lilyllä on suuria tavoitteita. Hän aikoo oppia "lemutoimaan". Kyllä, ensimmäiseksi minullakin tuli mieleen suunnitelmallisesti ja järjestäytyneesti levitellyt kaasupäästöt. Ajattelin jo tuollaiselta laktoosi-intolerantikolta onnistuvan ihan helposti sekin. Perimmäiset syyt tällaiselle "lemutoinnin" oppimistarpeelle jäi kyllä hieman arvoitukseksi. Senkin ymmärtäisin jos kyse olisi saman ikäisestä poikalapsesta. Jotenkin mieleeni tulee veljeni, serkkujeni ja heidän kavereidensa "hauskat pieruleikit". Toinen ajaa paskaa ja toinen sytyttelee sitä sytkärillä. Lopputuloksena sinisiä liekkejä ja palaneitä peräaukkoja. En halua edes ajatella mitä äidit on miettineet kun niitä housuja on pesty. Tai kenties pikemminkin mietitty, miten tulisia pierut voi olla kun jää reiät ja palojäljet verkkareihin. Ai niin se "lemutoiminen", olikin sitten "levitoimista", hän aikoo oppia lentämään ajatuksen voimalla. Sitä odotellessa.  :) Seuraavan kerran kun risteillää Siljalla, Lily leijailee laivaan kuin mainoksessa konsanaan.
 Tyttärestä toiseen, naurettiin tänään Ompin kans meidän "sutiaiselle". Olivia oli sopinut ystävänsa kanssa, että menee häntä ja hänen koiraa vastaan. Ompin ystävä oli ehdottanut, että ottaa mukaan Ulpun, Reinon kaveriksi. Reino on sellainen ybersuloinen Bichon frice pentu. Ulpu taas ööö no ybersuloinen salakavala nylkijä. Omppi oli ilmoittanut, ettei voi Ulpu nylkee Reinon. Ompin ystävä oli ollut vakuuttunut siitä, että Reino tulee toimeen kaikkien kanssa. Onnellinen leikkisä luonne. Leikkii kaikkien kanssa. Olivia oli taas vakuuttunut, että meidän nylkijän leikeissä kenestä tahansa on jäljellä vain karvatuppo. Sitähän emme kenellekkään toivo. Meillä oli leikkisä sanonta Ulpusta, kun se oli hitusen virkeä pentu. "pupun pienet raateluhampaan ovat iskeneen kiinni iineksen kinttuun"..... Se on raadollisen todellista arkea, ne jo suuriksi ja osittain syystäkin poistetuiksikin kasvaneet raateluhampaan iskevät milloin kenenkin karvaisiin kinttuihin. Täytyy varmaan pian sheivata, ettei pupu sekoita minua yhdeksi koirista.
Viimehetken toteamus: Myös läskin katoamattomuudenlaki tuli juuri todennetuksi jälleen kerran. Lapatossu valittaa, että on laihtunut niin paljon, ettei voi nukkua kyljellään. Miksikö? Luiden päällä ei oo mitään, sattuu.  Ouraidi, arvatkaapa onko ne siirtyneet täällä neljän seinän sisällä jonkun toisen hallintaan. Niinpä niin nimimerkillä "onko joku rikkonut puntarin vieterin"

Kukkii se sarkasminkukkanen perheessä jollain toisellakin

https://drive.google.com/file/d/0B8a3sz0Fr5DkR00yUTJtOHhvcG8/edit?usp=sharing

Älykkyysosamäärä+ammatti=?

Uskomattomia möläyksiä persukansanedustajien ja kommunistiministerin toimesta. Yks miettii homojen käymistä yleisissä suihkuissa toinen miettii että homothan vois mennä naimisiin vastakkaisen sukupuolen kanssa. Onko ne helvetti päästään vialla? Seksuaalivähemmistöön kuuluvat eivät tunnu näiden järjenjättiläisten mielestä olevan edes älyllisiäolentoja kun tällaisia voivat julkisesti ääneen sanoa. Ja sitten tämä ministeritasontörppö, mitähän se vielä suustaan voi päästellä ennenkuin julkisesti voidaan todeta että jätkä on täys pänikkä. Siis sillä on selkeesti pieni ÄO, näkeehän sen jo perusilmeestä-suu auki ja silmät seisoo päässä tyhjän katseen saattelemana. Ike sai kaltaisensa seuraajan, ei puutu kun käry sujahduksestä jonkun sutturan pöksyihin. Siihen ei paljon älyä tarvita, riittää luolamiehen alkukantaiset vaistot kylvää siementä vakoon jos toiseenkin. Tekstiviestiäkohua en usko syntyvän, ei luultavasti ole vielä oppinut käyttämään älypuhelinta ja assistenttiin ei uskalla luottaa niin paljoa. Tiedä vaikka seiskaan vuotaisi ja taas pääsis tollottamaan suu auki toimittajien kysymysten edessä. Hitusen ja ihan pikkusen uskottavuus kärsii. Ja hitusen pistää miettimään, että ketkä näitä tollokeppejä vaaleissä ääneestää? Kertoo jotain Suomalaisten älykkyydestä. Mutta eipä yllätä jos luetuin lehti on seiska ja katsotuin ohjelma kauniit ja rohkeat. Siihenpä ei paljon älykkyyttä vaadita. Eikä näköjään politiikan tekemiseenkään.

Kesä mielessä

Uskomatonta miten kevein mielin odottelen kevättä ja kesää. Normitila kun toinen on sairaslomalla ja saat kylliksesi kykkiä työpaikalla, syö naista ihan sietämättömästi. Vitutuksen lippu on niin korkealla, ettet kaukoputkellakaan sitä löydä. Nyt ei haittaa kun tiedät että kohta se loppuu. Ostaisko sellaisen aamukamman? Mä niin lomailen kesällä tai ainakin kuvittelen lomailevani. Viimeksi mulla on ollut kesäloma vuonna 2006 johan tuo olis aikakin. Jos sitten loppukesästä olis uuden yrityksen kuviot selvät ja tarttuisi kapustan varteen ja alkais töihin. Mä oikein huomaan jokapäivä kesän lähenevän ja mieli vaan kevenee, kevenee, kevenee, oon kohta kevyt kuin kaasupäästö. (okei se saattaa olla jo lähellä, sohvan ympärillä leijuvasta paskanhajusta päätellen, tai sitten se on vieressä istuva lapatossu joka lennättää leijaa)
Mä niin kuvittelen itseni jo mökin laiturille makaamaan, kun rantasauna lämpiää. Radiossa soi jokin jota en normaalisti kuuntele, kainuunradion lauantai-illan humpat, juomana kylmä siideri. Vatsa täynnä grillissä tehtyjä herkkuja tai nuotiolla halstrattua kalaa. Tuttavalliset sorsat hyörivät laiturin ympärillä ja jossakin kurnii sammakko. Taivaan vuohi määkyy ja käki kukkuu.
__>----ZZ__<<<>>___ tässä kohtaa menee filmi poikki, näen itseni siellä laiturilla valeltuna hyttysmyrkyllä, haisten ihan helvetin pahalle tautisen paarma/itikka/mäkäräisparven keskellä, huitomassa, heilumassa, kiroilemassa, läpsimässä ja levittämässä pälliä. Sähköläppä vaan rätisee ja käryää palaneelle lihalle. Saan sadistista nautintoa joka rätinästä ja kärventyneestä verenimijästä.  Sitten kun olen saanut itselleni sellaisen moskiittomagneetin, olen maailman onnellisin kesälomalainen ja niin tanssin ilkkutanssia moskiittomagneetin ympärillä ja tunnen silkkaa vahingoniloa keräilyaltaassa olevia verenimijöitä kohtaan. Kesäisin huomaan herääväni suurenluokan sarjamurhaajamutsiksi.

Asiakaspalvelun ammottava arki

On taas oikea kliseiden lauantai vuoro takana. On tullut tässä vuosien varrella törmättyä jos jonkinmoisiin sutkautuksiin asiakkaiden suusta. Kaikki ovat tietenkin olevinaan niin näppäriä ja vitsikkäitä. Sitten yritä naama irvessä nauraa niille kaikille yli hauskoille jutuille., jotka olet kuullut A. sata kertaa ja B. sadan eri asiakkaan suusta. No tuleehan tietysti oikeestikin hauskoja juttuja ja saa nauraa mukavien asikkaiden kanssa, ihan oikeastikin. Tänään taas pääsin oikein isku-yrityksen kohteeksi kun jaksoin nauraa asiakkaan näppärille lauserakenteille. "Mihin aikaan pääset töistä, nähdään tuossa hotellilla, asustelen siellä" (Joo niin varmaan nähdää, epäilemättä,)  nähdään jos ei ooo tultu sokeiksi heheheheheeh!!!
Sitten on asiakkaat joista tiedät jo kun ne tulevat ovesta sisään, mitä kuulet seuraavaksi ja mitä itse siihen sanot. Ja nyt en puhu pelkästään nykyisen asiakaskuntani sutkauksista vaan vuosien varrella olleista asiakkaista eri paikoissa.  Tupakka-askeilla on nämä hienot nimet valkoinen mallu on ollut jopa "kullitettu marlboro", on lämäriä, lääkärin määräämää, lämmää. Tullaan kenokuponkia tarkastamaan vuodesta toiseen "onko kakskytäsenttiä", missä taskussa vai housussa? Ja onko siis useampien miesasiakkaiden klassikko, sanot "ole hyvä", niin vastaus on "olen" tai "niin olenkin" -no vittu ihanko totta??? Wau!! Ompa tosi omaperäistä..."Terve", "no on vähän nuha kyllä", "otatko muuta?" -"ilman muuta", "tarviitko muuta?" "tarviin, mutta ei sitä nyt tässä/täältä taida saada" haahhaahhhaahah vitsi, vitsi, vitsi....illalla pääset kotiin, naama on sellaisessa krampissa kestoirvistyksestä, ettet teidä millä sähköshokkihoidolla sen rentouttaisit. Hymy pyllyyn!

Pyöriikö maailma jonkun olympialaisten ympärillä?

Olympialaisten huikein ja mahtavin ja ehdottomasti paras osuus on päättäjäiset. Sitäkään en todella vaivaudu katsomaan, mutta odotan kuin kuuta nousevaa. Oi se harras ja ihana päivä, kun elämä ja erityisesti tv palaa normaaliin päiväjärjestykseen. On saanut siskonpetejä ja muita ilonaiheita odotella turhaan. Ohjelmistossa on vain Sotsi edestä, Sotsi takaa, Sotsin välistä ja sitä rataa. On kisastudiota ja sadatta uusintaa Suomen huippuhetkistä. Sitten spekuloidaan, mitä tapahtui ja mitä jäi tapahtumatta. Mietitään oliko luisto riittävä ja voideltu römpsänhuulet hyvin, eiku siis sukset... Jauhojärveltä lipsahti jauhot suuhun saksalaiselle, pikku suksihässäkkä-kamppaus. Sitten tulee klipit valmentajista kaukalonlaidalta, leukaperät sinisenä purukumikrampista. Voisko olla vaan taklausottelu, vois vaikka kiinnostaakkin tai jos olis perseelleenlentomäki, takaa-ajo jääkarhulisällä, perässähiihdon-viesti, kamppailuluistelu, rattikelkkaralli, kumparelasku-liukurilla, minisuksi-syöksy. Kesälajeina keihäänheitto juoksevaan maaliin, tai sehän vois olla keihäänväistö, kuulantyöntö giljotiiniareenalla, 100m sähköaidat, 3000m estejuoksu piraija-altaalla, selkäuinti hai-altaassa, tulppa irtisoutu, rakkojalkamaratooni tai pituushyppy piikkimatolle. Wau, vois mullakin iskeä tulta tv:n edessä ja kunnon sidukkalaatikko kisastudion kans kruunais olympia-ilottelut.

Onnellinen moninkertainen omaishoitaja

Olo on kuin lottovoittajalla. Rakkaani lapatossu on toipilaana sängynpohjalla eilisen välilevyleikkauksen jäljiltä. Melkein liikuntakyvytön, helvetin kipeä ja täysin palveltavissa. Huomenna ensimmäinen rasti apuvälinesuunnistuksessa wc-pönton korotin, kusi-sorsa, kainalosauvat ja sellainen inva-kelkka millä voi kävellä. Voi vittu, olenko tulevaisuuden koti ja kioski-orja, ilman pienintäkään toivon pilkahdusta helpommasta. Luultavasti vaihtuu omaishoidon-osat kun ukko kuntoutuu, mä tarviin ruuvinlöysääjää kun vanne on kireellä levinneessä pällissä, varmaan osastohoidontarpeessa. Ainoa apukeino otsalohkon operaatio- lopotomia..tai aivosiirto joltakin tervejärkiseltä. Suurimmalla kauhulla odotan sen haavan päällä olevan imulapun vaihtamista, jouduin sen pari kertaa tekemään edellisen leikkauksen jälkeen. Varmaan oikeesti normi-ihmiset vaihtaa sen ilman mitään mukinoita....no mulla kun on pikku-ongelmia kaikkien eritteiden, haavojen, VEREN, toimenpiteiden yms. kanssa. On sitten pikkusen rankempi rasti. Jaloista lähti tänään tunto kun tajusin mitä joudun tekemään. Tiedän että siellä odottaa keskellä selkärankaan oleva kiinni kurottu "vittu", jonka huulet ärvöttää/punottaa. Sitten jos vielä jotain kuivanutta eritettä siinä ympärillä YYYYYÖÖÖÖÖKKKKKK!!!  Ou sou krous!! Lähen just tästä pyörtymään.

Buahhahhhaaaa

Nyt haluan olla oikea esimerkkibloggaaja:
Tässä mun ihgut koirat:

OHOH vääräkuva, uusi sidukka tuttavuus Hartwallilta, oh niin loistava Englantilainen!

Nihnes-Iines

Sira

J

Ja jeesusteipillä paikattu Ulpu

Ystävänpäivä

Huomenna olis ystävänpäivä. En ole ainuttakaan korttia askarrellut, ostanut tai saatikka postittanut. Mitä merkitystä jollakin kortin laittamisella on? Toivoisi että osaisi näyttää rakkaimmille ystäville heidän tärkeytensä teoilla ja sanoilla. Jos ei muualla niin miehisesti saunanlauteilla 3 promillen humalassa. Todellisen ystävän tietää siitä, vaikka olisit erossa vuoden ja rantaudut seuraan on kuin ette ikinä olisi erossa olleetkaan. Missä menee ystävyyden raja? Pitääkö jakaa jokin likainen salaisuu, että tulee ystäväksi. Millaisia erilaisia ystävyyden muotoja voi olla? Oot ystävä jonkun elukan kanssa, pomosi kanssa, terapeuttisi kanssa, kirjanpitäjäsi kanssa, lapsesi luokkakaverin äidin kanssa? Hyvä parisuhde perustuu ystävyyteen? Voiko olla ystävä vastakkaisen sukupuolen kanssa? vai ajatellaanko siitä "te ootte vaan ystäviä, siivouskomerossa housut kintussa perse pystyssä" Mitä et halunnut tietää ystävästäsi? et se tykkää pissaleikeistä ja haluaa piehtaroida paskassa, tai et se on saatananpalvoja ja tykkää uhrata vuohia alttarilla? Entä jos koet ettei sinulla ole oikeasti yhtään ystävää? Entä jos sinulla ei oikeasti ole yhtään ystävää?   Menetetty lapsuudenystävä? ihminen josta olisit halunnut ystävän, mutta hän ei sinusta? Teeskennelty ystävyys? Mitä upeimman ystävyyden on voinut saavuttaa, kun voi seistä takki auki täysin alastomana ja auki raavittuna rakkaan ihmisen edessä, eikä sinun tarvitse miettiä tai hävetä mitään. Ehkä huomenna jaan ystävänpäivänleivoksen yhden kanssa ja näin teen myös lauantaina toisen kanssa.Ehkä nautin tulppaaneista pöydälläni. Ja niiden kanssa jotka eivät voi olla läsnä huomenna jaan jotakin muuta tavatessamme. Only love, pure love, deeply loved. Hyvää ystävänpäivää kaikille!

Kenkämetsällä

Olen viikonlopun metsästänyt kenkiä. Sellaisia fiftari-korkkareita. Huonolla menestyksellä. Aika vähän on verkkokauppoja Suomessa, jotka myy. Ne jotka myy on ystävällisesti ottaneet valikoimiinsa sellaisia 15 cm korolla olevia. Osaan minä kävellä vaikka niilläkin, on sen verran monen vuoden kokemus. Mutta kun päkiät ei kestä, voi taivas se tuska kun puolikin tuntia on sellaiset korot ollut jalassa. No haloo pitää ymmärtää niitä päkiä raukkoja, miettikään muutaman sentin alueelle koko tonnikeijunpaino. Vähemmästäkin on avunhuutoja kuultu! Yksi hyvä syy lisää pudottaan painoa. Ei kannata valittaa, miettikää spitaalisia, märehdit päkiä kipua ja yks kaunis aamu huomaat ettei ole enää mistä valittaa. Päkiät on lähteny läppäsemään, on vaan jäljellä varvasluut. Tai mieti jos vedät käteen...kirjaimellisesti. tai anteeksi neiti, pikkuhetki kyllä se jollain konstilla ulos saadaan ohoh nyt siellon jo sormikin. "ihana tuoksu tulee sieltä kattilasta-tuota näkyykö siellä mun nenää...katotko samalla et menikö silmätkin sinne...no niin rauharauha...

Mistä on vanhat naiset tehty?

Satuitteko vilkaisemaan illan Pulttiboysin? läskimahoista, löysistä nahoista, riipputisseistä väkevistäpisseistä ihanaa!! näistä on vanhat naiset tehty muummoassa. How nice is that, and that is nice! Mistäs vanhat miehet on tehty eturauhasvaivoista -mistä tiedät että suihku on heikko? kun kengät toimivat kusen keräilijänä. Pahasta hengenhajusta, mädistä hampaista, haisevasta perseestä ja hiestä. Missä on hygienia? Missä itsestään huolehtiminen? Eikö se ole silkka kohteliaisuus muita ihmisiä kohtaan pitää itsestään huolta? Asiakaspalvelutyössä voi kokea kaiken tämän ihanan kirjon, oh en tiedä mitään ihanampaa kuin pahan hengen joka haisee kahden metrin päässä niin ettet voi hengittää. Tai  "oon käyny mökillä saunassa viime launataina ja hellettä on ollut koko viikon 30 astetta ja sama paita koko viikon. Ou jeah, onko mulla oikeus hengittää, joo on mutta voinko? ööö NO EN! HUH, en voi kuin sääliä sairaanhoitohenkilökuntaa, mihin ikinä kaikkeen he voivatkaan joutua? Ei olis minusta. Onneksi jostakin vähemmän pinnallisesta ihmisestö on.  Tai mieti miten reilua? pokaat upean lyylin baarista ihana pystypylly ja DDkupin runsas rintavarustus.  Alat riisua sitä ensin raavit pushupsukkahousut jalasta ja perse lyyhistyy silmissä, avaat topatut pushuprintaliivit kuuluu flash flash kun irtosilikoonit lakoaa lattiaan ja uu baby "terhakat" farkun persetaskut rusinoilla  pongahtaa esiin. Tai olet pokannut unelmiesi karjun ja kun on päästy kopeloimaan lisääntymisvälineitä tajuat että tää ei ole mun pikkurilli vaan tämän upean karjun penis.....vi******uuu sama kun survos suohon tai 45 nokian varteen ei tunnu missään. Kuka tässä täydellinen olis, mutta parhaansa voi yrittää.

Pelasta perheemme SuperMarjo?????

Voi nyt olen totaalisesti sanaton, PELASTA PERHEEMME SUPERMARJO??? Siis mitä v***ua? Voiko ikinä olla tulossa enää huonompaa formaattia? No joo ehkä "Pelasta perseemme Tauski" ja esittelymainoksessa Tauski menee sisään pimeän huoneen ovesta ja  kuvaan tulee täysi hiljainen pimeys jonka keskellä loistaa himmeänä pyöreä fosforivalkaistu persereikä. Tauskin varjo lähenee fosvorivalkaistua persereikää, taustalta alkaa kuulua "he kuuluvat toisilleen". Mitä lähemmäs kamera tulee fosvorinloiste kirkastuu ja selkeät rypyt on jo havaittavissa. Tauskin hengitys on raskas. Klippi katkaistaan ja katsoja jää jännityksen varaan odottaen ensimmäistä jaksoa, Mitä Tauski on menossa pelastamaan? Miksi? Ja mikä on tämän persereiän suuri tragedia?
käsinkosketeltavaan mainostunnelmaan tästä:
 http://www.youtube.com/watch?v=TQSU-ChndiQ

Likaisten alushousujen uusi elämä

Tässä ontohkossa päässä ei ole sijaa järkevälle ajatukselle. Eihän sitä tällainen tuulitunneli olisi, jos järkeviä ajatuksia päässä hautos. Viimeyönä unta odotellessa, päässä pyöri voitteko kuvitella tadaa-miten monella tavalla likaiset alushousut voivat jatkavat elämäänsä? illan viimeinen bloggauslause ei antanut mielenrauhaa. Mitä minäkö hullu, no höh en tietenkään ole, vain vähäpäinen.  Nämä elämän suuret filosofiset kysymykset kaipaavat syvällistä pohdintaa. Onko likaisilla alushousuilla omat kasansa, et tässä on kusihousut ja tossa paskarannut ja täällä valkkarikököt sitten menkkäpökät? Esiintyykö syrjintää? "et tuu tänne sussa on rantu" tai stringit huutaa rivissä maxeille ei olla sun kaa sussahan sopis telttailemaan!!!!  Voisko teinihirviön lakanaan liimauntuneista "kivettyneistä" alkkareista rakentaa kerrostalon? Mikä on hajuntaso viikon pesemättömän viivan välissä hautoneissa stringeissä, paljonko niistä on joku valmis maksamaan ja nuuskiiko se oikeasti niitä?

Kun 24 ei riitä

Olenko taas onnistunut ylityöllistämään itseni tulevan kevään osalta. En tiedä miten tuo 24 tuntia vuorokaudessa riittää, untakin tarviisi. Mun pitää ajaa alas yks kioski kesäkuun alkuun mennessä. Muistaa katkaista kaikki sopimukset, luvat, suunnitella tilaukset et olis kiska tyhjä, myydä se tyhjäksi. Verkkokauppaa pitäs päivittää, uutta tavaraa on kuvaamatta vaikka kuinka. Kuvat pitäs käsitellä ja tehdä tuotesivut niille. Messuja pitää katsella ja paikkoja varailla. Inventaario on vielä tekemättä-ruoskikaa minut. Jäätelökioskia pitää alkaa ajaa ylös, työntekijä-kuviot miettiä, tuotevalikoimat ja kaikki luvat, sopimukset. Sitten vielä uusi yritys kiikarissa, konsulttikierros menossa, liiketoimintasuunnitelma pitää tehdä, rahoitus-kuviot, avustukset, KAIKKI ja työt siellä alkain samassa viikonvaihteessa kun kiskassa on loppuinventaario. Naisyrittäjien kirjanpito on tekemättä ja laskutus hoitamatta.  Adan kesähoito pitää miettiä ja onko jossain välissä mahdollista pitää lomaa. No ei varmaan ole, ei ole ollut 2006 vuoden jälkeen, silloin olen ollut viimeksi lomalla. Ada menee Tervaväylänkoululle maalis-huhtikuun vaihteessa, Oulun reissua tiedossa. Polven kuviin odotan pääsyä, entäs jos pitää operoida? Saikku ja kuntoutus tiedossa, mitä mä sitten teen. Shit, shit, shit, shit, shit..tänään on stressipäivä. Johtuu varmaan tästä nälästä, olen paastonnut. Ei kykene ajattelemaan positiivisesti juuri tänään. Oikeesti mä olen intopiukeena uusista yrityskuvioista ja tuon ovellisen roskalaatikon siirtämisestä jonkun muun stressiksi. Nyt se ei vaan näy, ehkä jo huomenna. Taidan piristää itseäni huomenna tulppaani kimpulla. Ehkä se uusi pesukonekin tulee huomenna, on meinaan pienehkö pyykkiongelma tuolla alakerrassa. Likaiset alushousut ovat varmaan aloittaneet jo uuden elämän pyykkikorissa. 

Repsahdus jos toinenkin

Vi*********uUu! Yks iso repsahdus tämä viikonvaihde. Ylläri kun jotenkin lipsahti kymmenkunta vaahtobanaania suklaakuorrutteella nielusta alas ja yks mantelimassalaskiaispulla.... Ja sitten valui pullollinen punaviiniä samasta luukusta ja kuinka ollakkaan tuliko  suolaisen himo. YES vajaasta pringlerstuubista oli sitten pian havaittavissa pohjapaperi.  Välikuolema. Tää on vissiin tällainen "vähätipallinen" ja "niuk-hiukkaherkkuinen" jatkumo  tälle näivettävälle elämälle. Viimeksi oltiin tipattomalla ja niukkaherkkuisella elokuunlopusta joulukuunalkuun. Joulukuussa tuli ryvettyä nautinnoissa ja johan tässä on tipatontakin takana kuukausi. Edessä 2 ja puoli ööö ainakin melkein tipatonta kuukautta. ....Saionaarasta, kysyppä, kysyppä onko hyvä itsekuri....kysyppä joku toenen...

Aamun riemut

On ollut lystiä Lilyn kustannuksella tänä aamuma. Hän on menossa ystävänsä naamiais-synttäreille, eikä tiedä mikä olisi. Ollaan Ompin kans ehdoteltu kaikki mauttomuudet, Lilyn ällikkänaaman kustannuksella.
*puetaan jätesäkki päälle, voit olla roska
*valellaan siirapilla ja laitetaan korppujauhokuorrutus, voit olla keksi -aamulla soitto ystävän äidiltä, "Lily ei voi tulla kotiin se ei irtoa sängystä"
*Pahvilaatikko vartalonympärille ja töpseli nenään -pistorasia
*pyori ja ryömi leivinuunissa-olet hiili

Tällä hetkellä ollaan lopputulemassa, luontaisesti järjestyneenä hän on itkupilli. Silmät vetisenä, punaisena, nenä tukossa hän on lähdössä itku/juonittelu/lattiallakierimis-session päätteksi. Kun kukaan ei ole häntä auta.....täytyy mennä tarkistamaan voisiko hän olla myös pölypallero tai villakoira, jos on vaikka sängyn alla pyörähtänyt....okei ei olis kannattanut ehdottaa, nyt mennään jo tasajalkahyppyä ja suoraahuutoa--variksenpelätin....hihhihihihihihihihih, edistystä kuitenkin ollaan noustu lattialta.

Käsityöiltaa pukkaa

****HUUTONAURU****, ei voi kuin hämmästellä lapsen omatoimisuutta ja älykkyyttä. Adan michelinukko-villasukkaan oli tullut reikä, koko kantapään kokoinen. Pyysi minua paikkaamaan. Minä suurenluokan-neulojanero (siis mullahan syntyy neulepuikoilla vaikka avaruusalus-yes in my dreams) ilmoitin lapselleni etten osaa. Kerroin vielä, että mummi voi korjata. Akka häipyy viereltäni, reikäisten villasukkiensa saattelemana. Raponen femma minuutti jälkeenpäin, tadaa lopputulos tässä: done and done

Uskomatonta mihin kaikkeen hiuspinnit kykenee ja Ada.

(Ehkä, ehkä kuitenkin alan käsityöläiseksi, muokkaan nahkaa  untuvatäkin alla perjantai-illan ja aviomiehen iloksi.)

Siriesli eikö mikään riitä?

Joskus tekee niin mieli hakata päätä seinään tuon erityislapsen äitinä. Adallahan on erittäin harvinainen suoliston kehityshäiriö (Suomessa diagnosoitu 3, Euroopassa 16 ja koko maailmassa joitakin satoja), hänellä on myös vaikea kuulovaurio, sisäkorvaistute ja kuulokoje. Laaja-alainen kehitysviive ja lievä älyllinen kehitysvammaisuus. Adalla ei myöskään ole normaali kiputuntemus. On saanut esim. palovammoja kun ei tunne jotain kuumaksi.  No en valita lista kuulostaa kauhealta, mutta loppupeleissä jos lapsen näet ulospäin et arvaa mitään pielessä olevan. Ruoka-aine rajoitteiden lisäksi oikeastaan murhetta aiheuttaa, kielenkehityksen häiriöt eli kommunikointi. Se mikä on käsittämätöntä, miksi tuolle onnettomalle lapsiraukalle, jolla on jo elämän hankaluutta muutenkin sattuu aina kaikki ihme vahingot. On ollut sormeä jumissa kylmälaitteen metalliritilässä, pää jumissä sen kokoisessa reiässä mihin et usko pään mahtuvan, kuminauha kieputettu ranteen ympäri niin tiukkaan ettei väliin pääse, milloin on nenässä pyyhekuminpalasia ja mitä ikinä kaikkea on sattunutkaan.  Ja se ruhjevammojen määrä!!! Milloin minkäkin asian takia saa sitä paikattavaksi raahata. Tänään oltiin taas hammaslääkärissä kun toukokuussa veti potkulaudalla nurin. Suoraan etuhampailleen ja toinen halkes. Nyt sitä on juurihoidettu ja paikattu ja lääkettä sisään työnnetty, mutta lopputulema on se pitää poistaa. Kiva tilalle tulee proteesi ja joskus 16-18v sitten lopullinen istute. Oikeesti aloin just tuossa miettimään, että saa olla kohta asennusopas aamuisin, jotta osaa kaikki lisävarusteet asentaa.

NÄLKÄ! ja kadonnut karkkipäivä

Nyt tulee tuhotonta "elämänmuutos vuodatusta". Mulla on nälkä!!! Ja mä haluan jotain missä on sokeria, mmmmm...mieluummin suklaan muodossa. Laskiaispullakin maistuis mantelimassalla. ARG! Sokerirotan riippuvaisuus-suhde on katkolla, 3 päivä ilman sokeria ja aikasta lailla myös piilosokeria. MÄ HALUUN, NYT TEKEE MIELI! Ehkä, ehkä jo huomenna helpottaa. Mun oli lopultakin pakko aloittaa nälän näkeminen, kävin puntarilla. HUPS; 3kg polviremontin aikaan saatu jo plussaa. Tällä menolla paisun muodottomaksi, lapatossu saa kohta tunkilla nostaa mut sängystä ja trukilla kuljetella.  Pakko aloittaa kalorinlaskeminen.
 Mä olen oikeasti todellinen nautiskelija. Jos suoraan sanon mieluummin eläisin keskellä kulinaarisia nautintoja kuin olisin normaalipainoinen.  Enkä koe tarvetta laihduttaa ulkonäollisistä syistä. En todellakaan pode mitään itsetunto-ongelmaa ylipainostani. Enkä koe, että olisin jotenkin tyylittömämpi tai rumempi sen vuoksi. Tunnen olevani oma hitusen omalaatuinen persoonani kokoon katsomatta. En ole kokenut koskaan että lihavuus on jokin ongelma, jollaista siitä tehdään. Mä jaksan liikkua, kunto on hyvä. Löydän tyylikkäitä vaatteita ja jos en löydä ompelijat on sitä varten. Mun mielestä ihmisellä joka pilkkaa/nauraa/halveksii lihavia on itsellään itsetunto-ongelma ja tarve pönkittää jotain surkeutta omassa elämässään...niin no on tietysti sitten ne itseään anteeksi pyytelevät lihavat jotka ruokkivat varmasti tätä.
No onko ihan pakko pyristellä sitten jollakin nälkäkuurilla, no joo pikkuhiljaa. Tämä metriperse alkaa oikeasti vaivata terveyttä. Lonkat on kipeet, polvi on paskana, selkä on kipee ja fibramyalgia ei ainakaan helpota vaivoja. Siis yhteenlaskettuna=mä olen tullut vanhaksi. Tämä seniili nelikymppisen ruho ei enää kestä tätä painoa. Kaikki lähtökohdat olisi myös metaboliseen oireyhtymään, mutta kolestrooli on huippuhyvä, sokerit ei vaivaa, eikä ole verenpainetta. Yliliikkuvat nivelet vaan alkaa olla finaalikie

rroksella.
Mullahan on tämä salainen tavoite olla 50 vuotiaana upeimmillaan. Sellainen GrandOldLadyFitness. Asetin tavoitteen kolmekymppisenä ja nyt on meneillään katastrofaalisen totaalinen repsahdus ennen täydellisyyttä.  JOOJOO sen kun näkis...onneksi on kymmenen vuotta vielä aikaa, ennen kuin voi todeta lopputuleman. Olipa paino mikä tahansa, tyyli on varmasti rautainen. Ja tavara on edelleen  tiukka, sen kunnosta ei tingitä.  Minä en kertakaikkiaan  suostu näyttämään viiskymppiseltä. Enkä kuulostamaan. Eihän tarvii kasvaa vanhaksi koskaan? jos ei halua.

Vauvoja

Oi että mikä mussukka nähtiin ekaa kertaa  sunnuntaina. Ystäväni on saanut poikavauvan ja Omppis pääsee  kummitädiksi. Eihän se rippikoulua ole käynyt, mutta pakanalapsi ei onneksi kirkollista kummia kaipaa. Ja onneksi ei sitä uskonnollista kasvatustakaan. Voi sitä onnellista kummitätiä naama kuin naantalin -nappi oli. Onhan meillä perheessa myös pikku-Vellu (kuin Ada häntä kutsuu), sellainen naurunappi koko tädin pieni ihanuus.
Vauvat on ihania, kun ei itse ole tarvinnut sitä maailmaan saattaa..tykkään tosi paljon kaikista raskauteen ja synnytykseen liittyvistä vaivoista ja toimenpiteistä. Lopullinen olomuoto "alapää kuin teurastuksen jäljiltä", houkuttelee välttelemään lisääntymistä. Ja tosi mahtavaa kuljetella niitä vuotavia maitohinkkejä mukana. Ensin ne on kokoa en löydä niin suurta kuppia näistä imetysliiveistä ja sitten muutaman kuukauden venytyksen ja vanutuksen jälkeen kaks nahkasäkkiä. Ja erotiikka on niin kaukana rusinapusseista, saa vaikka kaukoputkella etsiä. Entäs se kuukau(sia) kestävä veren, hyytymien ja mahdollisten mätänevien istukan-palasten valuminen. Neuvolan-tädin kysymykset, haiseeko vuoto pahalle. No tuota ööö, joo illat nuuskin näitä perserättejä, että haiseeko vai tuoksuuko? Eikä voi unohtaa raskausarpia, oot muuttunu seepraksi  9kk aikana, jee pysyvä onnen-tila. Onneksi mahanahkat ei veny....voi pyykkipojilla ripustaa sen heltan nänneihin kiinni ja hyvin yltää. Sitten kun on onnellisesti väliliha halkaistu saksilla tai vielä parempaa REVENNYT kun esikoinen haluaa tulla kyynärpää poskella, kuseminen on täysin verrattavissa hapon valamiseen alapäässä. No vois myös olla sama asia kun 3 promillen humalassa käyt kusella pientareella jossa et huomannut kasvavan takiaisia. OH MY GOOD,  en halua edes muistaa.
Entäs eka paskalla käynti synnytyksen jälkeen, se on oma synnytyskertomuksensa. Ihana ylipirteä hoitaja kyselee osastolla joko suoli on toiminut, no vittu näyttääkö siltä? silmät verestäen katkenneita verisuonia täynnä, kyynelten polttamat poskinahat, hammasta purtu leukakramppiin saakka ja ääni kadonnut tuskanhuudoista. Jos et vielä kävellyt kuin ankka niin viimeistään tässä vaiheessa voi räpylät alle ottaa. Kiva esitellä sitä teurastuksen jäljiltä olevaa tikattua alapäätä, kaikille halukkaille "katsotaan ne tikit, onko lähteny parantumaan" ja tietenkin ne ompelevan synnytyslääkärin vitsin murjaisut, "tuli parempi kuin entisestä" tai "isän iloksi vielä yksi" joo ja eihän juuri synnyttäneen repaleista välilihaa tarvitse puuduttaa ennen ompelua, SEHÄN ON PAKOSTAKIN VIELÄ TUNNOTON synnytyksen jäljiltä. No ihan tiedoksi kaikille synnytyslääkäreille EI OLE. Ensimmäisen synnytyksen jälkeen sitten tiedät senkin, ettei ne synnyttämiset vauvaan lopu "ponnistellaanpa vielä tämä istukka ulos" joo ponnistellaan vaan, en olis halunnut vielä lopettaakkaan tätä ponnistelemista tällä riekaleisella emättimellä". Sitten on vielä se puutteessa elävä isä talventörröttäjänsä kanssa odottaen ensimmäistä testiajoa onko tikattu tarpeeksi tiukkaan. Ja omat ajatukset yhdynnästä aiheuttavat sellaisen kuivumisreaktion, että saharakin kalpelee. "Pannaanko liukastetta, joo pannaan vaan tähän pesäpallomailaan joka kohta heilahtaa". Okei ja ne raskaus-negistelyt on ihan oma luentonsa. Mutta unohtuuhan ne kauheudet, kun se nyytti siinä sylissä tuhisee, voiko oikeasti olla mitään ihanampaa kuin omat lapset. No ehkä ne lapsenlapset, niitä odotellessa.

Omat <3

Pakkasta pittää

Voi hyrr...on niin kylmää ulkona. Ei tee yhtään mieli laittaa kieltä kiinni mattotelineeseen ja todeta paniikinomaisen irtirepäisyn jälkeen että siinä on ja pysyy -meinaan sen kielen päällimmäinen kerros...nimimerkillä ehkä testannut ehkä ei.  Mitä sitä turhaan lämmittämään jäätyneitä selluliittireisiä kun pelkissä leggareissa juoksee asioilla. Istuu sitten kotona lunta täynnä olevassa vadissa,  pysyy takuulla viileänä. Ei tarvii aviomiehenkään valitella, että liian kuumana kävisi.  Saa soudella jäisellä kirkkoveneellä. Ohkasessa villakangastakissa kohta kolkyt asteen pakkasessa natsatkin jäätyy liiveihin kiinni. Varpaista sais vaikka repiä kynnet irti, tunnottomat on joka tapauksessa. Ja jos et satu itse omistamaan mittavaa vararasvakerrosta voin sellaisen omaavana ohjeistaa, jumalauta kun läski jäätyy se on sitten pitkään jäässä. Vaikka käyt saunassa lämmittelemässä, se on edelleen kylmä ihonpinnan alapuolella. UUU baby tuu mamman hyytävän kuumaan syliin, voin vakuuttaa että raavaammankin miehen veijari vetäytyy sisään silkasta säikähdyksestä. Hitsi miten kätevää jos sattuu kuukauden parhaat päivät ei tiputtele mitään kun ne on hyyhmänä emättimen seinissä. Onneksi ei sentään ole partaa kuurassa, ainakaan vielä.  Juu tykkään pakkasesta, jos jäi asia epäselväksi.

Liikaa jännitystä untenmaille

Voih, pitäis olla jo nukkumassa, kello käy yli puoltayötä. Oli niin ällöttävän jännittävä Dexter-jakso, että menee hetki tasotellessa...ja odotellessa että melatoniini vaikuttaa. Vihdoinkin apu jo 30 vuotta vaivanneeseen unettomuuteen. Virkistävää vaihtelua pysyä yö sängyssä, eikä herätä mitä kummallisimmista paikoista sitäkin oudoimmissa tilanteissa. Joo kyllä ei riitä että on vilkas ja puhelias päiväaikaan ja valveilla, se toistuu nukkuessakin. Olen unissakävelijä ja -puhuja. Nolojen tilanteiden nainen on herännyt mm. pakkasessa yöllä täysin alasti tupakalta (no olin kuitenkin osannut ovensuusta karvareuhat jalkaan vetästä, ettei varpaat palellu). Voi kiitos ja ylistys kerrankin oven pumppulukko ei ollut mennyt kiinni, muuten olisin ilman rihmankiertämää saanut painella samassa pihapiirissä asuvan vuokraisännän oven taakse. Tai näin unta että sain ruusuja joihin piti tehdä uusi imupinta...siinä unessa oli tosi tiukat varret ruusuissa....aamulla löytyi lavuaarista tiimarista hankkimani muoviruusut-täysin raadeltuna vain rautalangat jäljellä. Tai wc-pöntössä on aamulla tennis-sukka, ei ollut vissiin paperia unessa löytynyt. Oli vedettävä sukalla kuivaksi. Tai olen istunut ulvomassa kuun valossa kuin susi. Ja ne jutut sitten niitä on piisannut ja mikään siis mikään ei sapeta niin paljon kuin heräät siihen että toinen tenttaa kun puhut unissaan. Eipä käy elämä tylsäksi, jos ei överit iske keskellä päivää selvinpäin, se voi tapahtua umpiunessä keskellä yötä! 

KIrjanpitoa ja muita pakkopullia

Ei ehdi edes täällä käydä sitä itseään jauhamassa, kun on kahden yrityksen kirjanpidot taas tehtävänä. Ja vielä pakolliset vuosi-ilmoitukset kaikille mahdollisille tahoille, ettet vaan oo kusettanut tai omaan liiviin käärinyt mistään rahaa. Omaan liiviin oo muuta käärittävää, kuin riipputissit. Kassalippaan pohjalla tilinpäätöksessä ole muuta kuin  viimekesäinen kuollu kärpänen. Kyllä kannattaa alkaa erään Norjalaisomisteisen kioskiketjun yrittäjäksi. Vittu muuta jää käteen kuin 80 tuntia viikossa töitä, järetön kusetetuksi tulemisen tunne ja rahat jotka tienaat, vetää välistä tämä kyseinen emoyhtiö. Oi taivas kun sen oven avaimen eteenpäin luovutan hamassa tulevaisuudessa, olen niiiiiinnn käsittämättömän onnellinen nainen, ettei mikään voi sitä pilata! Aivan sama vaikka jäis vitusti velkaa, että onnellisena niitäkin maksan. Mikään ei voi pilata sitä fiilistä, kun ei tarvitse enää niiden mulkkujen orjana kykkiä. Vittu muutun varmaan pumpulipilveksi kun leijailen siinä kevyessä onnentunteessa. Se ei ole yrittämistä, se on riskinkantamista nimellisellä yrittäjäntittelillä kun voiton korjaa joku muu. Ne käärii yrittäjältä rahan 3 eri kertaan tuotteestä jonka myyt. Ensin tukkuhinnoissa joihin on jo lisätty kate, sitten ne ottaa sinun katteesta rojaltiprosentin kun sinä myyt sen ja lopuksi vielä markkinointi ja mainosmaksut jotka määräytyvät kokonaismyynnin mukaan. Mä säälin sydämmeni sopukoista, niitä onnettomia jotka siihen ryhtyy. Niitä kusetetaan jo siinä vaiheessa kun kioskin kannattavuuslaskelmaa esitellään. Siinä ei ole "muistettu" kirjata kaikkia kuluja mitkä vähenee omasta tuloksesta ja luvut on muutenkin muutaman 10 prosenttia kaunisteltu yläkanttiin. Ja ollaan niin apuna ja mukana ja kannustamassa. Mutta voinpa kertoa, kun on nimi sopparissa ja aluemyyntipäällikön perävalot näkyy, ne myös näkyy. Turha odotella apuja vain ahdistelua, henkistä väkivaltaa, painostamista. Ei tietenkään päde ihan kaikkiin (kokemusta on myös erilaisesta ihmisestä). Sen tietää jos PAMin sivuillakin jo ketjun omat työntekijät kirjoittelee henkisestä väkivallasta ja painostamisesta, mitä se on kauppiailla. Arat ei pärjää ja antavat jyrätä itsensä yli. Minä aioin seistä kuin viimeisen tuomiopäivän pasuuna ja vedän vitunpitkälläruoskalla takaisin.  Niin kuin olen tehnyt tähänkin saakka. Ihan vain pelkkaa ilkeyttäni. Ja kostonhimoa. Tänään on se päivä kun positiivisuus on perseestä ja empatia ei elätä.

Mainiota mediaa

OIkeesti tuleeko kenenkään mielestä mitään katsottavaa tv:stä? Kanavalta toiselle hyppivät uusinnat, jotka pyörivät vuodesta toiseen. Ketä kiinnostaa? Oot niinku et "hei siellä näkyy leila leipoo" just leipo tätä samaa bebeleivosta viimeviikolla livillä ja eilen avalla ja nyt se leipoo sitä taas jimillä. Leipos välillä vaikka jotain turpaan niin olis vaihtelua... Ja entäs sitten urheilu, en voi kuvitella mitään mielenkiintoisempaa antia televisiosta kuin jalkapallo tai jääkiekko. oooo oota kun mä saan orgasmin.....Ja entäs kaiken huippu, joo ei se että aikuiset miehet ajaa kaks tuntia ympyrää formula-autoilla, mutta entäs se tollokeppi joka istuu katsomassa sitä??
Mä niin ikävöin kyllä nolottaa ja solsidania, pokka pitää ja ponille kyytiä hieman auttaa tässä kärsimyksessä. Siskonpeti ekan jakson perusteella vaikutti huikealta, mutta toinen jakso ei yltänyt aivan samalle tasolle. No ehkä ensi torstaina. Niin torstaina tulee viikon paras sarja Hannibal, mahtavaa veressä rypemistä vaikkakin se mikkelsen on kyllä tosi ruma. Minähän se en kestä paljon verta nähdä ja vaikka tiedän ettei se ole aitoa, jalat tunnottomana menee tunnin verran sen Hannibalin kanssa. Siinä saa jo rollaattoria katsella, että sänkyyn sohvalta selviää. Hyviä radiokanavia kyllä on , kun vaan tietokoneen huippuun viritettyjen megakaiuttimien kautta annat paukkua. Paikallisen radiomaston kauttahan on sitten turha muuta kuvitella kuuntelevansa kuin Novaa. Siis Novaa jossa on soinut sama black velvet by alannah myles ja valokuvia by mamba ootas 17 vuotta. Mahtava soittolista! Suomipopin aamulypsy toimii, todellakin. Iskelmä ja Nostalgia kyllä! En tiedä mitä tapahtui Groovelle se on nykyään joku Loop ja soittaa jotain ihan kauheaa musiikkia. Oi mutta siellähän alkoi Sinkkuelämä, ikiklassikko jota ei voi koskaan missata. Ja heti sutinaa...täytyy mennä.. ja keinu jollaisesta minäkin haaveilen.

#¤¤"€!!!!+?0prkll&%tana£@ttu

Onpa hieno viikonloppu takana. Ulpu oli ekaa kertaa näyttelyssä Kajaanissa. Mamma(oi)lla suuret odotukset tietenkin pikkuhirviöstä ja sen kauneudesta. Vähemmän suuret odotukset hyvästä käytöksestä ja kauniista kehäesiintymisestä. No yllätykset seurasivat toisiaan kauneuden suhteen on sitten hylätty, edestä hammas lähtenyt kävelemään juuri näiden paljon puhuttujen käytösongelmien suhteen. Pikkumatsi Siran (meidän grand-old-lady-seropi) kanssa tehnyt tehtävänsä. Liekkö Siralla onteloituneena jossakin päin nahkaa Ulpun alahammas. Mutta ylläripylläri käytöksenkukkanen oli ollut niin hyvätapainen ja esiintynyt kauniisti kehässä, paljoko se nyt enää sitä lämmittää kun hylky on tullut. Ihan vielä sivulauseessa pieni maininta pikkuhirviön egosta, oli siinä ohi mennen vielä pullistelemaan alkanut Bullmastiffille.
Lily suunnittelee viikon päästä olevia synttäreitään ja voin vaan sanoa että rinsessaruususella on hitusen suuret suunnitelmat. On jo yli 20 vieraasta jotka on "pakko kutsua" päästy 16. Joo niin varmaan mihin mahtuu 16 noin 10 vuotiasta tyttölasta? Joo vois järkäta synttärit vaikka Hesessä tai Mäkkärissä tai Hoplopissa, daa jos asuis jossain muualla kun Venäjänrajalla. Alle 16 ei näytä millään pääsevän , kun kenetpä 16 parhaasta ystävästa  vois jättää kutsumatta.
Olivian kanssa oli hyvät keskustelut lauantai-iltana. Olivian suuria mietteitä viimeaikoina oli ollut, että mistä neekerit ostaa meikkivoiteensa ja puuterinsa
kun hän ei ole nähnyt kaupoissa myynnissä heidän ihonvärisiä kosmetiikkatuotteita. Eipä ole vielä minunkaan silmään pistänyt mustaa puuteria.

Mistä lie perineet?

En tajua mistä nuo tyttäret ovat luonteensa perineet, siis minähän olen seesteisyyden, empatian ja herttaisuuden perikuva enkä ikinä sortuisti itsekeskeisyyteen. Käytiin eilen Kuopiossa Olivian kamat viemässä asuntolalle ja samalla vähän katselemassa ale-rekkejä. Karlssonilta kierrosta aloitettiin ja Lily (pikkudiiva joka on pyöritellyt isänsä pikkurillin ympäri ja ohjailee sitä liekan päässä olevaa miesparkaa pelkkässä kauriinsilmän räpäyksessä) bongasi "ihgun" musta paljettimekon joka ei ollut alessa ja maksoi 50€. Se mitä sen piti bongata on uusi talvitakki ja -kengät. Ilmoitusluontoisena asiana Lilylle totesin ettei mekkoa tule sen vähäisen käyttömahdollisuuden takia suhteessa hintaan. Siitä se riemu sitten alkoi joka jatkui kaikissa mahdollisissa muodoissa (5h30min) siihen saakka kun Lily sai olla 2 minuuttia isänsä kanssa kahden. Puhelimeni soi ja rakkaani lapatossu ilmoittaa käyvänsä ostamassa paljettimekon tyttärellemme. Siis minä onneton aivopaineen äärirajoilla puoli päivää sinnikkäästi siedän tyttäremme suurempaa sinnikkyyttä ja lopputulos on oikeasti ohi kahdessa minuutissa? Ja ottaen huomioon montako talvitakkia ja kenkää oli siihen väliin ehditty rinsessaruususelle sovittaa ja kaikissa on jotain vikaa.....Annas olla kun paljettimekko oli plakkarissa heti löyty sopiva takki ja kengät. KRRRÄÄÄÄÄHHH! hmmmhhhmmhhmm...calmacalma....mutta joka viimeksi nauraa se parhaiten nauraa. Neidin koko oli myyty!

Uudenvuoden lupaukset ja kaikki muut tammikuun haihatukset

Vuoden toista viikkoa tässä viedään ja perinteiset tipattomat, uudenvuoden lupaukset, laihdutus- ja kuntokuurit sekä paremmat elämät on taas startanneet käyntiin tunnollisissa ja reippaissa suomenkansalaisissa. (kelläpäei nimimerkillä talvisota alkanut 105 pv tipaton) Niin meinataan rakkaani lapatossun kans (+ystäväpariskunnan kanssa) olla nauttimatta alkoholijuomia talvisodan verran. Seuraavan kerran pilkitään pitkät päällä huhtikuussa. Uudenvuoden lupauksia en tee, ihan kuin niistä olisin ikinä kiinni pitänyt- hah. Kuntosalille pitäis orientoitua, todellakin. Ainoa paikka missä voi tehdä jotain rammallajalalla. Ottaen kuitenkin huomioon nämä tammikuu tilapäiset mielenhäiriöt, ei juuri innosta. Se on pullollaan uuden elämän aloittaneita perheen äitejä, jotka on yhdessä tuumin perhekerhon-kokoontumisajoissa päättäneet ostaa kuntosalikortit.  3-5 ladyn ryhmässä istua läpötetään kuntolaitteissa perseet levällään, tehdään 10 sarja parin kilon painolla ja sitten tunnollinen 5 minuutin tauko uskomattoman ponnistuksen jälkeen... ja ainoa paikka mikä oikeasti saa liikuntaa on suu joka lätisee kilvan ringissä potaskaa.  Ja rinki pyörii laitteesta toiseen, niin kauan kun juoruja riittää. Siinäpä sitten muut odottelee kuntosalilaitteiden vapautumista ihan oikeaa liikuntaa varten. Tai sitten olisihan myös vaihtoehtona uimahalli....joo toki 80% asiakkaista kulkee tenat pöksyssä niin eipä tarvii arvata minkä seassa uit. Potku-potku-karkas-potku-potku-karkas-potku-ohoh-pieru-poreallas-nauru-ja taas kusi-karkas. No ei kiitos...
Tulipa mieleen nolo-tilanne kuntosalilla kun punnerrat tatamilla vatsarutistuksia ja pääsee pieni pieru, mutta se ei yllä noloudessa sille tasolle kun hikisten pakaroiden välistä käy letkajenkan tahdissa sarja tiukkoja pärähdyksiä.

Saapiko jo selevää?

Nyt on fontti vaihdettu, alkaako ne ikänäöstä kärsivät ystävätkin saada tekstistä selvää? (pikkuvinkki kummipoika muistaakseni sai suurennuslasin ennen joulua, kysy saapiko mamma lainata?) No oikeesti jos tää olis selvempi.
Hyvin on käynnistynyt la.......hah olit jo että v***u nyt se alkaa tilittää jostakin hemmetin laihdutuskuuristaan, miten on nälkäkuurilla verensokeri nollissa pelkällä vedellä elänyt, verkkokalvot katkenneita verisuonia täynnä ja pupillit muuttuneet broilerinkoiven muotoisiksi niin kuin Averellilla. Meillä käynnistyikin jo laskiaispulla-kausi! Oijoijoinam...näin se rasva lähtee -kierrokselle valtimoissa.

Kävin tänään paikallisella terveysasemalla kuopuksen synnynnäisten suolisto-ongelmien ja kipeän polveni kanssa.
Siriesli,  mullahan on ihan kauhea toimenpidekammo, silkka piikin näkeminen aiheuttaa aivoissa hapen puutteen ja jos jossakin edes vilahtaa verta kanveesi on valmis. Toimenpiteista mihin liittyy jotain järeämpää kuin piikki, ei saata edes ajatella. Edellisestä punkteerauskerrasta en tässä edes viitsi mainita, totaalinen nolotus pakottaa minut hiljenemään. Sitä edeltää ensimmäinen keilapallonkokoisen polven esittely  lääkärille. Lääkäri väänteli ja taivutteli ja minä huusin antaumuksella... ystävällinen Rouva-lääkäri siihen että elä huuda kukaan ei uskalla tulla tänne sinun jälkeen....ja yrittihän se silloinkin sitä punkteerausta ehdottaa josta minä ystävällisesti kieltäydyin...mutta totesi sitten itsekin hetken mietittyään että parempi jättää väliin..odotushuoneessa olevat potilaat vielä luulevat häntä teurastajaksi. Tänään kotiin lähtiessä mietin, että se meni ihan hyvin (buranareseptin uusiminen ei niin suuria ponnisteluja vaatinut minulta eikä lääkäriltä). Yleensä kotiin lähtiessä mietin kummalle jäi suuremmat traumat tästä "asiakaskohtaamisesta" minulle vai lääkärille?